sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Ensimmäiset kasvattamani vesimelonit


Keväällä, kun istuttelin tilaamiani taimia kasvatuskennoihin, innostui lapseni myös istutushommista. Hän oli popsinut juuri vesimelonia ja laittoi sitten niiden siemeniä multaan.

Olisko mennyt n. 2 viikkoa, kun mullasta alkoi nousta pitkiä honteloita alkuja. Laitoin kaikki kasvuunlähteneet alut isoon muoviruukkuun (joka on tullut tuijien mukana) ja ruukun kasvihuoneen seinän viereen.

Voimaa annoin varmaan liian vähän, koska kasvu käynnistyi niin verkkaisesti.


Kesän aikana versot kasvoi n. 2-3 metriä ja kukkia oli kymmenkunta. Neljästä kukasta lähti kasvamaan vesimeloni. Kaksi niistä märäntyi pienenä ja kaksi kasvoi n. 15 cm:n suuruiseksi meloniksi.

Isomman melonin söimme eilen. Se oli sisältä hailakan vaaleanpunainen ja ei kovin makea, mutta syötävän makuinen kuitenkin. Ainakin siitä päätellen, että palat oli pöydällä tarjolla viitisen minuuttia :-) ja hävisivät...



Saku sammakko on pitänyt uskollisesti seuraa meloni-parille koko kesän ajan.

Viisastuin ensimmäisestä meloninviljelykokeilusta ainakin sen, että ensi keväänä ja kesänä tiedän antaa kasvuvoimaa enemmän.

Suunnittelin rakentavani (mieheni avustuksella) istutuslaatikon, johon saisi mahtumaan enemmän taimia. Ehkä kasvukin olisi parempaa, kun multaa olisi enemmän. Toivottavasti myös melonien maku tulisi makeammaksi. 

Lähdenpäs tästä istutuslaatikon suunnittelupuuhiin...