keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Matka mamman puutarhaan 40-luvulle

Olen fiilistellyt viime viikkoina muistojen parissa. Löysin mamman lipaston laatikosta rullan, joka oli ajan patinoima. Varovasti avasin sen ja sieltä paljastui palkintotodistus. Siinä lukee: "mamma on saanut tämän palkintotodistuksen osoitukseksi siitä, että hänelle on annettu II palkinto marjoista, kotipaikkakunnan Maatalousnäyttelyssä, elokuun 8 päivänä 1948".  Mamma muisteli, että kyseessä oli puutarhamarjat. Heillä oli kotonaan viinimarjoja, vadelmia, mansikkoja...



Todistuksen kuvasta tuli mieleeni juttu, joka tehtiin paapastani kymmeniä vuosia sitten. Paappa leikkasi ruista ja teki niistä pellolle ruiskuhilaita. Juttu oli tarkoitettu juuri meille nuoremmille, että tietäisimme, kuinka ennen vanhaan viljaa korjattiin. 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toinen aarre on tämä Kunnikirja, II palkinto vuoden 1945 vihannesviljelykilpailusta. Mamma oli nuorena tyttönä kotonaan viljellyt monenlaisia vihanneksia.




Kunniakirjan kuvat ovat niin ihania, että otin jokaisesta erikseen kuvan.


Niin perinteinen suomalainen tupa ja navetta...








Mamma kertoi, että kasvilavoja oli 40-luvulla melkein jokaisen tuvan kasvimaalla. 
Pohjalle laitettiin karjanlantaa, joka lämmitti jo varhain keväällä laatikkoa. Ikkunalasia raotettiin säätilan mukaan. Hienoa, kun tämä vanha perinne on tullut uudestaan käyttöön.







Isännän iltapuhteena tuohi- tai pärekorien tekoa ...


                                       Nostalgista torstaita !

9 kommenttia:

  1. Hienoja vanhoja kuvia! Sun blogi on kokenut hienon muodonmuutoksen.

    Satu

    VastaaPoista
  2. Kiitos Satu :) On kiva kokeilla erilaisia kuvia taustalle ja tekstityylejä. Tämä vanhahtava tekstityyli taitaa olla vähän epäselvää...

    VastaaPoista
  3. Voih,melkein tuli tippa linssiin tästä postauksesta. Oma mummoni on jo 87-v. ja vielä on kovin kiinnostunut puutarhanhoidosta ja jaksamisensa mukaan puuhailee omien upeiden istutustensa parissa.

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia ja hienoja muistoja nuo kunniakirjat! Puutarhainnostus kulkee näköjään suvussa :).

    VastaaPoista
  5. Tosi ihanat kunniakirjat ja kuvat kerrassaan hykerryttäviä.. kuin vanhoissa koulutauluissa :)

    VastaaPoista
  6. Tää blogi on todellakin kaunistunut:) Kivoja nuo kunniakirjat, hyvä kun löysit ja otit talteen!

    VastaaPoista
  7. Katja, onpa hienoa, että mummosi jaksaa vielä puuhastella kukkien parissa. Meidän mamma on muutaman vuoden ajan jättänyt puutarhatyöt nuoremmille. Yhden kukkaistutuksen hän on kuitenkin halunnut joka kesä "porraspäähän", jota voi kastella ja hoitaa <3

    Saraheinä, kyllä se taitaa niin olla, että mitä lapsena näkee ja oppii, jää se mielen sopukoihin ja pulpahtaa sieltä esiin aikuisena :) Äitini ja hänen sisarukset sekä isoäitini ovat kaikki olleet innokkaita puutarhaihmisiä. Kaikilla on ollut kasvihuoneita, viljelyksiä, kukkaistutuksia jne.

    Heidi-Maaria ja Marika : Kiitos :) Yritän löytää kunniakirjoille arvoisensa kehykset, niin voin ripustaa ne työhuoneeni seinälle. Onneksi äitini on tarkka ihminen ja oli säilyttänyt nämäkin vuosikymmeniä rypistymättöminä.

    VastaaPoista
  8. Ihania nostalgisia kuvia! Muistelen minunkin mummoni seinällä olleen pari kunniakirjaa, mutta niitä ei ole tainnut kukaan säilyttää. Hienoa, että teillä ne ovat tallella!

    VastaaPoista