maanantai 27. elokuuta 2012

yleiskuvia puutarhasta

Etsin tähän postaukseen yleiskuvia puutarhasta, josta näkyy keväisiä ja kesäisiä "maisemia". Paljon tulee kuvattua lähietäisyydeltä kukkia ja puskia, joista ei kokonaisuus näy. Osa kuvista on ollutkin jo blogissa ja mietteetkin tuntuvat pyörivän samoissa asioissa. Tulee mieleen, että kuinkahan monta kertaa olen jo jostain asiasta maininnut. Nyt, kun puutarha alkaa olla jokapuolelta esitelty, pitäisi ehkä keksiä muutakin höpöteltävää.                                                      

 Luumu ja päärynäpuupenkki keväällä...
vähemmän näisä kuvissa näkyy itse hedelmäpuita, enemmänkin kaikkea muuta; vuorimänty, tuija, kataja, rinneangervoja, kuunliljoja ja suikeroalpia.
ja kesällä...
vas.lla siniluumu, keskellä päärynä ja oik.lla punaluumupuu.

etupiha keväällä...
vas.lla uusi kirsikka, sen vieres sinikriikuna
...ja kesällä,
tähän penkkiin voisin istuttaa punatähkät pallotuijien taakse, tässä ei kuki liljojen jälkeen kuin isomaksaruoho ja ne ovat jostain syystä melkein hävinneet kahden viime talven aikana. Muurin reunalle levinneet rinneangervot voisin lahjoittaa naapurille.

Terassilla kesäkatos ja pöytä oli ahkerassa käytössä jokaisena poutapäivänä.  Itse söin ja join terassilla eniten ja silloin tällöin muutkin tulivat perässä :) Sadetta tämä katos ei pidä paljoakaan. Kunpa nyt putkahtaisi jostain esiin kätevä ja edullinen timpuri, saisi sellainen rakentaa meille ensi kesäksi kiinteän katoksen, jossa voisi nauttia kesästä sateisinakin päivinä. Sitten hankkisin terassille sängynkin ja nukkuisin siinä ainakin päikkäreitä :D



Pihajasmikkeet kukkivat keskikesällä, niiden kummassakin reunassa kasvaa Serbiankuuset. Nämä kuuset ovat kapeita kasvutavaltaan, joten ovat omiaan raja-aitaan. Tontit ovat aika kapeita ja talot lähellä rajaa.

Tien viertä pitäisi siistiä. Hopeakuusen alla on kaksi pallotuijaa, jotka voisin siirtää lähiaikoina jonnekin muualle.

Serbian- ja hopeakuusia raja-aidassa...





 Kasvihuone ja mansikkamaa alkukesällä. Karhunvadelma keskellä kasvarin edessä ja goji-marja sen oik.lla puolella.
Laitoin aitauksen aluksi suojaamaan kasvimaatani pupuilta ja liian innokkailta pikkuvekaroilta. Lapset (omat ja naapurien), kun aluksi ihmettelivät sipulinvarsia ja pieniä porkkanoita niin kovasti, ettei ne ehtinyt kasvamaan. Tein sitten kovan komennon, että tämä leikkikehä on ainoastaan minun ja sinne saa mennä vain minun luvallani. Puputkin jättivät salaatit ja muut rauhaan. Nyt kasvimaani on siirtynyt tämän maan päätyyn laatikkoon.

Kasvimaalaatikossa kasvaa alkukesällä maissit, 2 ananasmansikkaa etureunassa, salaattia (jotka etanat söivät), kukkakaalia (jotka ötökät söivät), latva-artisokkaa ja porkkanaa (jotka jäivät maissien jalkoihin), salaattiherneitä ja vielä kurpitsaakin. Joo vähän liikaa :D Ensi keväänä voisin istuttaa tähän vain maissia ja herneitä.
 Loppukesällä kasvihuone jää jo liikaakin varjoon. En malta tänä kesänä kasvaneita karhunvattuja siirtää, koska se pilaisi varmasti ensi kesän sadon. Niistä on tullut nyt jo ensimmäiset piirakkavärkit ja ovat peräti terveitä. Ei madon matoa ole näkynyt. Punaiset vadelmat kun ovat olleet taas täynnä luikeroita.

Ottaisin ilolla vastaan vinkkejä, millä vadelmista saisi madot pois tai estettyä ettei niitä tulisi.
Yhdeksi syyksi pähkäilin sitä, kun ne kasvavat niin lähellä virpiangervopuskia, että olisiko liian ahdas paikka ja kasvihuone toisella puolella. Pitäisiköhän tuuli päästä puhaltelemaan enemmän, en tiedä...

Kesäisiä auringonlaskuja metsän taakse...särkynyt sydän kukkii, pionit availemassa nuppujaan ...


Kattomehitähden kukkia juhannuksen tienoilla...


perjantai 24. elokuuta 2012

Loppukesän kukkijoita


 Jaloangervot kukkivat nyt parhaimmillaan. Niitä on kaksi pensasta tuijien kaverina.

Jaloangervo Maggey Daley



Leimukukkaa ison kiven juurella.

Kesämalvikki, dahlia ja lobelia jaksavat tehdä uusia kukkia.

Tuoksupelargoni Concolor Lace kukkii pienin kukin ja tuoksuu pähkinän, mintun, sitruunan yms. sekoitukselle.
Tuoksupelargoni Concolor Lacen kukka.

Kaunopunahattu on viime syksyn istutuksia. Lappusessa, joka on tästä kukasta, lukee 
Kaunopunahattu Echinacea purpurea, punainen. Harjunpään Taimisto, Karijoki.
Kuvat ovat vähän sameita, väri on vaalean violetti. Kukka on tästä vähän vielä punastunut kesän edetessä.

syysleimuja vaahteran katveessa

Muutama sammalleimun kukka on päättänyt, että nyt on uusi kevät. Olen heidän kanssaa samaa mieltä. 
Talvi tuli, oli ja meni. Uusi kasvukausi voisi jo alkaa :D

tiistai 21. elokuuta 2012

Marjat ovat nyt parhaimmillaan

Pensasmustikat ovat kypsyneet pikkuhiljaa. Olemme syöneet niitä viikon ajan joka päivä. Ne ovat kivoja puutarhamarjoja, kun kasvavat ja kypsyvät monen viikon aikana. Koko loppukesän saa tuoreita mustikkoja pensaista. Jotkut ovat kasvaneet todella isoiksi möllyköiksi, melkein viinirypäleen kokoisiksi, nam ! Ensimmäisen kerran satoa tulee niin paljon, että vähän saa pakastimeenkin. Tähän asti primavera-kulho on tyhjentynyt muutamassa minuutissa, mutta aion jossain välissä salaa pakastaakin niitä ;)

Omppuja tulee myös hyvin. Harmi vain, kun uusissa puissa on heti muumiotautia. Olemme harva se päivä keränneet kaikki mädäntyneet omput muovipussiin ja ne roskikseen kaatopaikalle vietäväksi. Muumiotautisia omppuja, kun ei kannata heittää kompostiin tai tontin rajan toiselle puolelle, koska sieni-itiöt leviävät sieltä takaisin omaan ja naapureidenkin puutarhoihin.

Toisessakin omppupuussa on jonkinverran omppuja, muttei läheskään yhtä paljoa, kuin ensimmäisessä. Nämä kypsyvät vähän myöhemmin. En ole vielä maistanut, kun ovat aika pieniä.

Ensimmäisen kerran tähän puuhun tulee näinkin paljon satoa. Meni monta vuotta, kun puussa ei ollut ompun omppua. Taitaa olla sellaista lajiketta, joka tulee myöhemmin satoikään.

Mustiaviinimarjoja saisi poimia ja mehustaa. Esitin pienen toiveen, josko mieheni aloittaisi sen homman, kun minä menen taas äitiä katsomaan huomenna.

Punaisetviinimarjat ovatkin melkein poimittu (huom. minä en ole poiminut marjaakaan) ja keitetty hilloiksi (siihenkään en osallistunut). Olen päässyt helpolla tässä marjanpoiminnassa.

Karviaisia olen poiminut iltaisin pienen kipollisen. Niitä on kiva napsia illan mittaan, parempi vaihtoehto, kuin keksit tai karkit.

Muutama sipuli jäi keväällä entiseen legoastiaan kasvamaan, nyt ne kukkivat.


Tuoksuherneet kukkivat puuladon seinällä.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Goji-marja ja karhunvadelma pääsivät inkkarimajoihin

Viime kesänä istuttamani goji-marjan rennot varret venähtivät kesän aikana piiitkiksi. Laitoin niille tukea ylimääräisiksi jääneistä ikkunalistoista (mies ei ole tainnut vielä huomata sitä). Mun mielestä turha ylimääräistä puutavaraa on säilyttää, tuleepahan hyötykäyttöön nekin ;) Niin ja tukinarut ovat ikkunatiivistenauhaa ... nekin on pyörinyt varaston hyllyllä 7 vuotta, eipähän pyöri enää.

Alimmainen kuva on goji-puskasta kesältä. Varret menevät melkein maatamyöden ilman tukemista.

Vasemmalla on karhunvadelmapensas. Senkin oksat roikkuivat mansikkamaan päällä. Niistä tuli monta raapausta kesän aikana, kun mansikkoja poimittiin. Karhunvatuissa, kun on isot, terävät piikit. Paljon isommat, kuin tavallisessa vadelmassa.  Se peittikin jo liikaa kasvihuoneen seinää, nyt pääsee aurinko paremmin paistelemaan kasvihuoneelle. Mietin jo, pitäisikö koko karhunvadelma siirtää muualle, kun siitä tuli noin iso pensas.

Viime kesänä karhunvadelmakin istutettiin. Nyt toisena vuonna tulee jo kunnon sato. Muutaman mustan vadelman olemme päässeet maistamaan. 

Marjasta ei irtoa sisusta samalla tavalla, kuin punaisesta vadelmasta. Kuulukohan se jäädäkin sinne vai onko syödyt vatut ollut liian raakoja ?

Kasvihuoneen seinustalla on marjoilla lämmin ja aurinkoinen paikka.

Tämä sitkeä ananaskirsikka putkahti kasvimaalle ja ihan hyvään paikkaankin vielä. Laitoin viime syksynä kasvihuoneelta ananaskirsikkojen juurakkoja kasvimaan reunalle ihan vain kokeillakseni, lähteekö mikään kasvuun keväällä. Kyllä nekin näköjään pärjäävät Suomen talven yli. Toinen pieni alku on marjapuskan juurella. Laitoin sinnekin syksyllä juurakon ja pudonneita ananaskirsikkoja. Alku on lähtenyt jostain niistä.

Ananaskirsikassa on jopa muutama marja. Täytyy malttaa odottaa niiden kypsymistä. Ne ovat kypsiä siinä vaiheessa, kun lehdykkä muuttuu vaaleaksi ja melkein putoaa itsestään. Viime kesänä söimme niitä liian varhain ja silloin maku ei ole parhaimmillaan. Luin jostain, että raaoista ananaskirsikoista voi saada vatsansa todella kipeäksi.

Härkäpavut kasvimaan reunalla ovat pysyneet tähän asti melkein itsekseen pystyssä. Nyt vähän kaatuilivat, joten laitoin löytämäni vanhan ristikon juurelle tukemaan. Olen keittänyt palkoja pari kertaa, kun ne olivat ihan pieniä, sellaisia pikkilillin kokoisia. Lopuksi paistelin pieniä palkoja voissa hetken.

Isoiksi kasvaessaan palkoja ei enää kuulemma saa syödä. Eikä ne näytä herkulliseltakaan, palkojen sisusta on vaalean karvaisen nöyhtän peitossa. Tällaisessa isossa palossa on 2-4 papua, halkaisija n. 1,5 cm. Olen keittänyt papuja n. 20 min. Se voi olla liikaa, kun menevät mössöksi. Mutta, kun en ole löytänyt kunnon ohjetta, näillä mennään. Keittämisen jälkeen kuorin valkoisen kuoren pois ja syön vihreän sisustan esim. perunojen kanssa. Härkäpapujen käyttövinkkejä otetaan ilolla vastaan ?

Maissit kasvavat jo korkeampina, kuin kasvihuone. Kovasti niissä on töyhtöjä ja tupsuja.

Tässä vaiheessa ollessaan maissit pölyävät kovasti. Kun vartta vähän ravistaa, vaaleaa pölyä lentelee. Taitaapa olla sitä siitepölyä, joka pölyttää tupsuisen tyttömaissin ;)

Oliskohan tuolla tupsun alapuolella maissin tähkä kasvamassa ? Pian se selviää... en ole vielä katsonut ensimmäiseen pötkylään, saa kasvaa vielä hetken.