perjantai 28. syyskuuta 2012

kesäkukat syysauringossa

dahlia taitaa tehdä jo kolmansia kukkia



tuoksupelargoni on erityisen pirtsakka vielä



Aurinko paistoi tänään vähän liiankin kirkkaasti kuvien kannalta. Kukkien värit eivät pääse oikeuksiinsa.

maljaköynös ja betonikurpitsat



Muratti kiipeilee paalua pitkin. Siinä onkin näpertämistä, kun otan rönsyt alas talveksi.

Kanna ei ole jaksanut enää tehdä uusia kukkia. Pian sekin pääsee talvehtimaan yhdessä alligaattorien kanssa.

Punaluumut alkavat kypsymään. Olen pominut niitä muutaman päivässä. Kyllä niitä pystyy jo syömään, mutta parhaimmillaan ne eivät vielä ole. Tuohon hedelmällisimpään oksaan löytyi köynnöskehikko tueksi. Väitin miehelleni, ettet voi saada haitarimallista köynnöstukea pysymään pystyssä. Mutta tällä kertaa hän oli näppärämpi kuin minä.

Ei postausta ilman päivän sato-kuvaa...

Aika pahalta päärynäpuu näyttää. Saa nähdä, ettei kaadu koko puu seuraavalla myrskyllä. Jäljelle jäänyt runko jäi vähän vinoon ja sopivasta suunnasta tuulen riepoessa voi tämä kohta pettää. Pitäiskähän tehdä jo varasuunnitelma tälle paikalle ? On minulla se aprikoosipuu, mutta tälle paikalle tuulee liikaa, ehkä jokin muu puu... 

Haljennut puu sai isoon haavaansa mehiläisvahaa. Laitan sitä vielä toisen ja kolmannenkin kerran. Minulla oli Plantiksessa kädessäni ensin 15 euron haavanhoitoaine, mutta poikkesin kassan lähellä olevalla löytölaarilla niin sieltä löytyi 5 euron Mehiläisvahapurkki. Aina kannattaa koluta alennuskopat !

Katkennut oksa sai myös suojahatun päähänsä. Jätinköhän nyt turhan pitkän tapin, pitääpä käydä ulkona katsomassa, että valehteleeko kuva ?

dahlia



Toivotaan aurinkoista syyskuun viimeistä viikonloppua :)





tiistai 25. syyskuuta 2012

Aprikoosi saapui kotiin

Nyt minä sain etsimäni Aprikoosipuun, lajike on 
Prunus armeniaca 'Rusoposki' APRIKOOSI (Krasnoshokij) 
Tuotantomaa: Suomi
Menestymisvyöhyke: ei laitettu mitään
Perusrunko: Prunus armeniaca


Taimimyymälän myyjä kertoi, että tontin lämpöisimmällä ja suojaisimmalla paikalla aprikoosipuu voi menestyä ulkonakin. Mutta takuita siihen ei anneta ja sen vuoksi menestymisvyöhyke on jätetty tyhjäksi. Pidän puun ainakin ensi talven varastossa. Jos löydän sille lämpimän kasvupaikan, mietin uskallanko istuttaa sen ulos. Pölytyksestä en huomannut kysyä, mutta luin netistä, että esim. persikkapuu olisi hyvä tälle kaveriksi. Niitä ei nyt ollut alemyynnissä, niin tämän hinnaksi jäi 22,50.



Elämää Onnenpähkinässä blogista sain haasteen "10 kuvaa kesään". Siinä kuvataan kodin ikkunasta näkyvä maisema kuukauden välein. Kun 10 kuvaa on otettuna onkin jo uusi kesä. Lopuksi kuvat voi kerätä kollaasiksi, josta sitten näkee oman puutarhan muutokset loppukesästä talven kautta uuteen kesään. Otin tämän kuvan olohuoneen ikkunasta. Aamuaurinko paistelee jo vähän syysväritystä saaneeseen vaahteraan. 

Tuota männynkantoa, jossa on lyhty, olen aikonut lyhentää hieman. Se on vähän hassun näköinen, kun on niin korkealla. Puuladon edessä olevaan kukkapenkkiin tyhjensin kahden tomaattiastian mullat kasvihuoneelta. Tuon loputkin mullat, kun ei enää tule tomaatteja, tähän kukkapenkkiin. Maa tässä oli niin kovaa, kun kesällä istutin  muutaman uuden taimen.


Sunnuntai-illalla taivas oli näin punainen. Aika selvä kuva tuli, vaikka otin sen liikkuvasta autosta.
Taivas on lähes yhtä punainen, kuin kurkkuni :O Pitkittynyt flunssa oli tehnyt poskionteloihin tulehduksen. Nyt vain huilaillaan.



maanantai 24. syyskuuta 2012

Loput maissit ja kesäkurpitsat talteen


Viime viikon lopussa otin loput maissit ja kesäkurpitsat maalta talteen. Samalla löytyi vielä vähän siniluumuja, niiden maku oli jo muuttunut vetiseksi ja ne halkeilivat.


Pitkiä ja pätkiä maisseja. Suurin osa oli ehtinyt kasvaa kypsäksi asti. Vain muutama oli jäänyt ihan vaaleaksi 
eikä jyvät olleet ehtineet kasvaa. Joissakin oli suojalehdet auenneet ja pää oli vähän pilaantunut.



Tämä oli toinen sato kesäkurpitsoista. Meinasin jo joku aika sitten repiä varret pois. Mutta kun siellä oli paljon pieniä alkuja ajattelin, että kasvakoot vielä. Ihan hyviä pikkukurpitsoja kasvulaatikosta kasvoikin.



Ensin ajattelin tehdä kurpitsakeittoa, mutta sitten päädyin kesäiseen vaihtoehtoon, grillaukseen. Samalla keitin maisseja, riisin ja broilerifileen kyytipojiksi. Kasvihuoneelta löytyi muutama tomaatti lisukkeeksi.


Tässä ateriassa oli pirteitä värejä, ne piristävät syksyistä ja muutenkin haikeaa mieltä.


Toisena päivänä pilkoin kesäkurpitsoja jauhelihakastikkeen joukkoon. Näistä keittiökuvista tuli mieleen, että sain Sadulta kivan haasteen kuvata omaa keittiötä. Täytyy vähän siirtää sen kuvaamista, kun ei ole siivousinto vieläkään iskenyt. Ja nyt tuntuu tulevan uusi flunssa, kurkku oli tosi kipeä eilisen päivän ja sama meno jatkuu tänäänkin. Huomenna saa tietää onko angiinaa. Ei vain yhtään jaksaisi alkaa sairastaa toista räkätautia heti perään, ensimmäinen alkoi olla parantunut viime viikolla kuukauden kestettyään. Ei näköjään auta vitamiinitankkauskaan, flunssat tulee jos on tullakseen.


Viime viikon lopussa napsin viimoisia satokuvia. Terassillakin oli kypsynyt 4 päärynätomaattia, mutta niiden maku oli tosi outo. Varmaan sade ja kylmä ilma oli muuttanut niitä. Ensi kesänä en laita tomaatteja terassille ruukkuihin. Kyllä se vain niin on, että tomaatit vaativat lämpöä kypsyäkseen makoisiksi ja ylipäätään kypsyäkseen.


Olisi kiva löytää tämän toisen omenapuun lajikelappu tai muistiinpano siitä. Muistelen sen johonkin kirjoittaneeni. Nyt ne ovat tosi mehukkaita. 


Kiinansipuli juuttisäkissä meni lakoon viime viikon myrskyssä. Se on monivuotinen yrtti, joten täytyy muistaa viedä ennen pakkasia suojaan. Ajattelin ottaa kasvulaatikossa kasvaneen kiinansipulin sisälle. Pitääkin ostaa  multasäkki sisäistutuksia varten. En viitsi tuoda suoraa ulkoa multaa sisälle, ne voivat haiskahtaa kanan- tai hevonkakalle ja ötököitä voisi myös tulla sisälle. Parempi huuhtaista juuret ja laittaa uutta multaa. 




Viikonjatkoja viimeisten sadonkorjuuaikojen merkeissä !
Ja tervetuloa uusille lukijoille puutarhajuttujen pariin :)


perjantai 21. syyskuuta 2012

Taivaan sävyjen ihmettelyä ja viinirypäleiden mehustusta




Eilen torstaina iltapäivä värittyi kuulaan kellertäväksi. Pilviä nousi nopeaan tahtiin taivaalle ja aurinko heijasteli niiden takaa kirkkaana.



Muutama päivä sitten oli punertavansinertävä iltapäivä. Punaiset omput ovat vielä hyviä, oikeastaan ne vasta muuttuvat mehukkaimmiksi kokoajan. Tänään pääsi näitä omppuja mehumaijaan viinirypäleiden kanssa. Aika vähän niistä tuli mehua, joimme puolet jo suoraan maijasta. Mehu oli niin erilaista kuin viinimarjoista tuleva, tämä on mietoa. Pitää muutaman päivän odotella loppujen viinirypäleiden kypsymistä, kunhan ei halla pilaisi niitä.



Viinirypäleitä oli kypsynyt vajaa puoli maijallista. Luin, että rypäleet olisivat sitten vasta makeimmillaan ja mehukkaimmillaan, kun ensimmäiset rypäleet tertuissa halkeilevat. En kuitenkaan uskalla odotella kauempaa, kun halla voi tulla mikä yö vaan. Tai kestääköhän rypäleet pientä hallaa, en äkkiseltään löytänyt siitä tietoa ?


Pilkoin punaista omppua rypäleiden seuraksi ja sokeria päälle, aiettä mehu maistui kaikille ! Sanoinkin miehelle, että nyt äkkiä se pleksikatto johonkin päin tonttia ja viiniköynnöksiä kasvamaan sen alle, että saataisiin pullokaupalla juoda tätä.



Vielä pari kuvaa siniluumuista, ne sopivat niin hyvin taivaan väreihin.




Päärynä iltaruskossa. Myrskyssä kaatuneesta päärynäpuun puolikkaasta tulleista päärynöistä tein perinteistä kaurapaistosta Katjalta saamallani reseptillä. Itse en ollut tehnytkään sitä moniin vuosiin, taitaapa olla yli 10 vuotta aikaa.  Ohjehan on omenalle, mutta yhtä hyvin päärynä sopii siihen.



Kuvia selatessa tuli vastaan keväisiä päärynäpuun kukkakuvia. Huomasin, että keväällä on ollut melkein saman värinen taivas, kuin viimepäivinä.




Kevättä kohtihan tässä mennään. Sitä ennen syyskuista satorikasta viikonloppua sinulle ! Minä teen taas reissun kotikonnuille viikonlopun aikana.


torstai 20. syyskuuta 2012

Ensimmäinen kukka gojimarjassa !



Eikös olekin komee ? Kyllä se luontoäiti pitää omistaan huolta, mielen piristykseksi antoi minulle ensimmäisen kukan gojimarjaan. Jos tänä kesänä tuli ensimmäinen kukka, uskallan ensi kesältä odottaa jo ensimmäisiä punaisia vitamiinipommeja maisteltavaksi.



Munakoiso Mini Pear on kukkinut koko loppukesän, mutta kukat tippuvat aina itsestään eikä siten ole tehnyt yhtäkään raakiletta. Kovasti nämä kasvoivat ja jossain vaiheessa nypin alimpia lehtiä pois, että kukat saisivat enemmän valoa. Mutta nyt lehdet ovat alkaneet homehtua kasvihuoneella, siellä on jo liian kostea ilma. Taimet eivät diganneet näin läheisistä väleistä naapureiden kanssa, nehän ´'pitäisi´' istuttaa ainakin puolen metrin päähän toisistaan, tila loppui kasvihuoneelta.

Vien tämän koko ruukun varastoon talvehtimaan ja katson lähteekö keväällä uuteen kasvuun. Sitten lupaan päästää munakoisot väljemmille vesille (ruukuille) kasvamaan. Munakoison ja gojimarjan kukat ovat aika paljon samannäköisiä.
 

Aion tänään kerätä viinirypäleet terttuineen talteen, koska lupailtiin yöhalloja tuleville öille. Hmmm... mitähän niistä tekisi. En ole opetellut viinintekoa, joten pitääpä miettiä jatkojalostusta. Vinkkejä  taas otettaisiin ilomielin vastaa :)



Ananaskirsikka kasvaa vielä kasvimaalla, mutta niistäkään en ole yhtäkään marjaa päässyt maistamaan. Muutama oli tipahtanut raakana maahan. Tämä kasvaa ihan taivasalla kasvimaalla. Se lähti viime syksynä maahan laittamistani marjoista tai kasvihuoneelta pois tuomastani viime kesän juurakosta. Ihmeen hyvin ananaskirsikka on kestänyt sateet ja tuulet. En ole edes tukenut sitä mitenkään. Sillä on kyllä aika suojaisa paikka mansikkamaan ja gojimarjan sekä kasvihuoneen välissä.




Sinivatukka on taas tehnyt näin loppusyksystä muutaman kukan. Eipä niistä enää marjoja kerkeä kasvaa.
 






Poimin eilen viimeiset siniluumut puusta. Me vietämme nyt loppurutistuksena vatsojemme puhdistuskuuripäiviä. Pidän luumuja jääkaapissa, ne säilyvät siellä muutaman päivän. Ei muuta kuin Kiitos Sinikkaluumupuulle taas kerran hyvästä sadosta !