lauantai 20. huhtikuuta 2013

Kevät on täälä !

Voi tätä ihanuutta, nyt se kevät on tullut ! 


Istahdin meidän isolle kivelle ja nautin auringon lämmöstä, lintujen laulusta, kevään tuoksuista.
Varustauduin kuitenkin jo ihan tositoimiin, vedin kumpparit jalkaan (jotka olivat perstuneet talven aikana). Pääsen ensi viikolla shoppailemaan nätimmät kumpparit. Näitä pukiessa tulee aina mieleen, kun muutama vuosi sitten naapurin lapsi kysyi meidän lapselta; "miksi sun äidillä on aina kumpparit jalassa ?" Noh, ne taitavat olla mun lempparikengät :D 


Rottinkituolikin suli viimein irti jäästä ja lumesta. Tuossa metsän reunassa on lämmin paikka istuskella.


Vaahterakin heräilee... huom. mittanauha kivellä, suunnitelmat ovat alkaneet....


Ennen suunnittelutoimiin ryhtymistä ihmettelin meidän jokakeväistä pientä metsälammikkoa.
Tääläpäin on koviakin tulvia, mutta meidän lammikko on onneksi  tällainen pieni ja matala. 









 

Missäs tuo paju kasvaa, kiven päällä. Pitääpä käydä uudestaan katsomassa. 
Ei siinä paljoa maata voi olla. Ehkä sammalta ja lehdistä maatunutta multaa.



Talitiaiset pitivät konserttia, kun kuljin metsässä. Kun pysähdyin kuvaamaan, tuli aivan hiljaista.


Takaisin kotiin ja mietintämyssy päähän. 


Ensinnäkin mustikka-valokki-mesimarjamaahan teemme laajennuksen ja uuden aidan. 
Nykyisten lisäksi aion tilata muutaman mesimarjan ja valokin. Löysin netistä toisen taimitarhan, jossa taimet ovat toivottavasti isompia kuin viime vuonna ostamani. Ainakin kuvien perusteella näyttävät paremmilta. Uutena happamanmaan marjana tilaan karpaloja. Vadelmapenkin päässä kasvavan sinivatukan muutan myös laajenevaan osaan. Jos tilaa jää (pitäähän sitä jäädä), ostan lisää pensasmustikkoja . Haluaisin Arto ja yhden toisen kotimaisen lajikkeen (nimi hukassa).


Keskellä yksin kasvava hortensia saa kävellä kiven juurelle kukkapenkkiin. 
Edelliskesänä meillä oli keinu ja puutarhakatos keskellä nurmikkoa ja sen vuoksi aloin tekemään uutta penkkiä tuohon kohtaan. Suunnitelmat muuttuivat viime kesänä, kun puutarhakatos päätyi terassille. Ja terassilta katoshan lensi viime syksyn myrskyssä taivaan tuuliin. Eli sitä katosta ei enää ole ja uutta samanlaista en halua. Ovat sen verran heiveröisiä, etteivät kestä mereltä päin puhaltavia tuulia. Tämän kesän toiveissa olisi taas kiinteä pleksikatto terassille. Pitkin talvea asiasta puhuessani olen isännän kommenteista ollut havaitsevanani vihreän valon pilkahduksia. 


Keskellä takana kasvavat vadelmat aion siirtää väljemmille vesille. En vielä tiedä mihin, mutta tuossa niillä on liian ahdas paikka. Ovat aina matoja täynnä. Luulen ainakin sen osaksi johtuvan liian lähellä kasvavista virpiangervoista. Kuitenkin tuossa kasvihuoneen eteläpäädyssä on mahtavan lämmin paikka esim. vesimeloneille. Siihen haluan laudasta uuden kasvulaatikon. Se saa jatkua saman levyisenä kuin viime keväänä tehty laatikko. Ja kasvihuoneen laajennuskin on luvattu tehdä. Pappa kysyi tänään, "haluaako Eija  sen vähän isomman kasvihuoneen?" Ihana pappa <3 Kyllä Eija haluaa ! 


Vas.lla viinirypäle ja oik.lla vadelma kasvihuoneessa. Rypäle on vielä horroksessa mutta vadelma kasvattaa jo silmuja. Olen pitänyt päivisin kasvihuoneen ovea ja tuuletusluukkua auki, koska siellä on jo aika kuuma. Seuraava hommani olisi kasvihuoneen seinien pesu mäntysuopavedellä. Kunhan parantelen ensin itseni kevättyökuntoon.

 

Viime viikolla rapsuttelin haravalla mansikoista kuivia lehtiä. Minä en nyt hallitse mansikan puhdistusta ollenkaan. Tuntuu, että harava takkuaa kiinni koko ajan rönsyihin. Ja ruskeita lehtiä jää tarhaan vaikka kuinka paljon ellen revi niitä käsin. Ja niin tehdessä lähtee versoja juurineen irti. Tätä minä en osaa. Leikkaatteko kaikki rönsyt pois syksyllä tai nyt keväällä vai miten ihmeessä onnistutte haravoimaan mansikkamaanne puhtaaksi ?



keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Vesimelonin kylvöpuuhissa 10.4.


Tällä kertaa tein seuraavanlaisen gogtailin vesimeloni Sugar Babyn siemenille:


Ensin laitoin ruukun pohjalle 2/3-osaa lannoitettua multaa. Kaupassa ei ollut vielä  puutarhamultaa, joten ostin kukkamultaa. Sen joukkoon sekoitin ripauksen Perlitea.


2 vesimelonin siementä/ ruukku.


Siemenet peitin kylvömullalla eli sitä tuli 1/3-osa ruukusta. Tälläinen ohje oli siemenpussin takana.
Päätin kokeilla kaikki mahdolliset niksit, koska viime vuonna ei vesimelonin idätys onnistunut.


Sitten vielä pieni kerros Vermiculitea pinnalle.

Plantiksen turveruukut ovat jollain tapaa erilaisia kuin aikaisemmin ostamani. P.n ruukut eivät kostu läpiasti samalla tavalla kuin tuo yksi vanhempi ruukku (joka on ihan tumma). P.n ruukuista en ole osannut päätellä olenko kastellut multaa tarpeeksi. Mutta noista toisista näkee, että kosteutta on ehkä liikaakin.


Eikä muuta kuin Saunan lämpöön itämään. Vesimelonin siemenet tarvitsevat n. 28 astetta lämpöä itääkseen. Tätä en ole tiennyt aikaisemmin. Luultavasti sen vuoksi siemenet eivät viime vuonna itäneetkään. 
Nyt meillä on ollut saunan ja pesuhuoneen laattia ihanan lämmin. Onneksi siippani ymmärtää tämän kasvihöppänyyden ja antaa kerrankin laattialämmityksen olla sillä tasolla, mitä se minun mielestäni voisi olla aina.
 



Ja jippii !! Ainakin 3 siementä on itänyt viikon aikana. Nämä ruukut toin nyt 17.4. olohuoneeseen valoisalle ikkunalle. 



Ja vielä suurempi JIPPii !! Tällä viikolla lumet ovat sulaneet melkein kaikki ! Eilen kävin rapsuttelemassa mansikkapenkkiä. Mietin pitäisiköhän rönsyt leikata pois ? Harava tarttuu niihin enkä saanut ruskeita lehtiä pois muutakuin käsin repimällä. Ihanaa, kun pääsee aloittelemaan kevätpuuhia. Suunnitelmia on jo vaikka minkälaisia...


sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Puussa on vielä 3 aprikoosia

Aprikoosipuuhun jäi kasvamaan neljä aprikoosin alkua. Olen kastellut sitä melkein joka päivä ja antanut sille kasteluveden mukana luontaista lannoiteliosta. Ajattelin puun tarvitsevan kuivan talven jälkeen paljon vettä ja voimaa. Mutta en tiedä olenko antanut niitä vähän liikaakin, kun kaikista pienimmät lehdet ovat kuivettuneet. Nyt olen kastellut pelkällä vedellä ja sumutellut puuta aamuisin. Muutamat pikkulehdet ovat alkaneet kasvaa uudestaan.

eka 2.4.

toka

eka ja toka yhdes


kolkku


nelkku ja pikku-vilkku


Harmikseni huomasin juuri, että 'toka' oli pudonnut puusta. Nappasin sunnuntaina 14.4. kuvan ja käänsin puun toisin päin. Illalla sitten yksi raakile nökötti maassa. Pysyisivät nyt loput kolme puussa kiinni niin pääsisimme kesällä maistelemaan aprikooseja.

14.4. ylimmäinen raakile putosi pelistä pois

Aprikoosit ovat nyt sellaisia 1,5-2 cm.n mittaisia. Jokin pieniä lehtiä näyttää vaivaavan, kuten kuvassakin näkyy. Jatkan nyt kastelua pelkällä vedellä jonkin aikaa, jos voimaa on tullut jo liikaa. Onneksi puu on saanut kasvaa rauhassa olohuoneen ikkunan edessä. Siihen ei ole osunut pallot, tyynyt eikä muutkaan lentävät tavarat.  



Perjantaina 12.4. oli vielä näin lumista puutarhassa. 


Lauantaina ilma alkoi  tuntumaan vähän keväisemmältä ja satoi jopa vettä !! Kyllä vesisadetta ehdittiin jo odotellakin. Lähdin ulos ja lenkille ihmettelemään vesisadetta. Voi sitä ihanuutta !!


Sunnuntaina näkyi jo vähän harmaata nurmikkoa sieltä täältä.


Siniluumun silmut kasvavat.




torstai 4. huhtikuuta 2013

Tuhka sulattaa lumet


Viime päivinä lumet ovat sulaneet pikkuhiljaa, mutta vieläkin sitä riittää. Olen rompannut lumihangessa ristiin rastiin ja leikannut ja sahannut oksia.


Joku tässä yksipäivä ihmetteli, kuinka olen päässyt jo leikkaushommiin vaikka lunta on niin paljon. Tehokas lumensulatuskonstini on tuhkan levitys. Olen ripotellut tuhkaa jo aikaisemminkin talvella omppupuiden ympärille ja viinimarjoille. Kuvissa näkyy hauskat renkaat niissä kohdin, mihin olen tuhkaa laittanut. Nurmikkokin sieltä jo pilkottaa.


Olen myös lapioinut lunta talven aikana verkkojen ympäriltä, kun jänikset alkoivat hyppiä verkon sisäpuolelle.  Onhan se lapioiminenkin auttanut lumen sulamista noista kohdista.


Viinimarjojen juurelle pääsi jo aika hyvin. Nämä pensaat ovat kaikki nyt 8 vuotta vanhoja, joten alkoi olla nuorennusleikkauksien aika. Luin, että punaiset viinimarjat saavat kasvaa n. 8 vuotiaiksi, ennenkuin tarvitsee leikata. Mustiaviinimarjoja pitäisi alkaa nuorentaa 5 vuotiaina. Ajattelin, että leikkaan vain maahan kaatuilevat oksat. Mutta innostuin sitten karsimaan vanhempia oksia myös. Ne kyllä erotti hyvin joukosta. Vanhat oksat olivat jo vähän kaarnaisia ja muutenkin vanhan näköisiä.


Mustatviinimarjat käskettiin leikata mahdollisimman läheltä maan pintaa, tappeja jättämättä. Jätin kyllä muutamaan yhden oksan jäljelle, jos se sattui olemaan terve ja hyvässä paikassa.  Ajattelin leikata tällaiset puoliksi harvennetut oksat kokonaan pois seuraavana keväänä. Iskeeköhän leikkauskohdasta jotkut tautipöpöt vai minkä takia viinimarjan oksat käsketään leikata maata myöden ?


Punaisiaviinimarjoja neuvottiin leikkaamaan varovaisemmin. Tässä pensaassa oli niin paljon lamoavia oksia, että ne sai surutta kyytiä. Olen kiertänyt ja kiertänyt niitä ruohonleikkurilla joka kesä. Enää ei tarvitse kiertää.


Tämä mustaviinimarja näytti jo aika pieneltä. Vähän alkoi jo kaduttamaankin, leikkasinko jo liikaakin. Mutku tämän pensaan viereen voi tulla ensi kesänä kasvihuoneen laajennus niin ajattelin, että sille pitää olla tilaa.


Aika kasa viinimarjoista tuli oksia. Olisihan noihin vielä tullut paljon marjoja, mutta pitää yrittää ajatella pitkällä tähtäimellä. Pysyisivät pensaat aina nuorekkaina.  Jänikset eivät näytä piittaavan näistä oksista. Omppupuun oksat vain kelpaavat.




Mustikkamaakin alkaa pikkuhiljaa pilkottamaan lumen alta.


Pensasmustikoiden silmuissa on jo kevään merkkejä. 
On se ihme, heti kun lumet alkavat sulaa, silmut alkavat kasvaa.



maanantai 1. huhtikuuta 2013

Tunnistatko linnut ?


Me olemme täällä ihmetelleet mitä lintuja nämä on ? Olin aamupäivällä leikkaamassa omppupuita. Kun tulin sisälle laittamaan ruokaa, lensi 3 mustavalkoista lintua omenapuuhun.  Selasimme lintukirjaa, emmekä löytäneet sieltäkään vastausta. Vähän näyttää koskikaralta, mutta nämä ovat isompia. Kolmas lintu lennähti naapurin puolelle ennenkuin ehdin ottamaan kuvan. 

Aurinko on paistellut tänäänkin ja vähän jo lämmittänytkin. Leikkasin myös mustia- ja punaisia viinimarjoja. Pensaat ovat nyt 7 vuotiaita, joten nuorennusleikkaukset ovat paikallaan. Poistin vanhimpia ja maahan kaatuilevia oksia. Ensiviikolla pitää käydä ostamassa kunnon oksasaha. Jynssäsin pari tuntia vanhalla rakennusaikaisella tylsällä sahalla, se riitti.