tiistai 30. heinäkuuta 2013

Kesäkukkia, maisseja yms.









purppurapipo  





Tiedätkö näiden suikalelehtisten viherkasvien nimeä ? 

Punalehtinen näyttäisi olevan viherliljapuu 'Red Star' (Cordyline australis), kestää pientä pakkastakin.
Viihtyy valoisassa paikassa mutta ei suorassa auringonpaisteessa.

Onkohan vaalealehtinen samaa sukua vai ihan eri kasvi ?
Sain vinkin, että olisi samoja Viherliljapuita.

Löysin tällaisia tietoja;
 Traakkipuu ja liljapuu ovat lähisukulaisia ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Juuret ovat liljapuilla valkoiset ja nuijamaiset ja traakkipuilla oranssinkeltaiset.
Lisätään latva- tai versopistokkaista




päivän hillovärkit 


Istutin  kahta laatua lehtisalaatteja laatikkoon, joka on terassilla. Siinä ne pysyvät terveinä ja puhtaana. Kasvimaalla salaatinlehdet ovat reikiä täynnä. Ehkä niitä kotiloja ja etanoja pitäisi alkaa pyydystämään.  

On tullut tässä mieleen, että voisi ensi kesäksi kehitellä saalaateille, yrteille yms. terassille jonkun siistin kasvulaatikon tai vitriinin tapaisen. Terassilta on niin kätevä napata ruuanlaiton lomassa tarvittavat vihannekset. Katsoin kaupassa Kekkilän jalallista viljelylaatikkoa ja vitriiniä. Ne olisivat valkoisina kauniit ja sopisivat valkoisten terassikaiteiden viereen. Olisivat justiin passelit siihen tarkoitukseen, mutta niiden hinta on niin huikea. Odottelen vielä, jos tulisivat syksyllä tarjoukseen. Pitäisköhän pitkästä aikaa lotota...


Muutamia herneitä on rouskuteltu. Aika pieniä ovat vielä vaikka palko on paksu.


Maisseihin on kasvanut töyhtöjä eli satoakin pitäisi tulla. Aika myöhäiseksi maissien kypsyminen menee täälä pohjanmaalla. Niitä saisi tulla nyt, kun on grillikausi. Mutta voihan syyskuullakin vielä grillailla.






Heinäkuun viimeiset päivät ovat olleet sateisia. Vesiastiat ovat taas täynnä. Nyt voisi aurinko vaihteeksi näyttäytyä. Katselin tänään huolestuneena kurkkuja. Pienet alut muuttuvat heti vaaleiksi, kun on sateista. Johtuukohan se  korkeasta ilmankosteudesta vai lämpötilan laskusta ?

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Ensimmäiset pensasmustikat kypsyvät


Eilen pääsin maistamaan ensimmäisen pensasmustikan. Mmmm.. se oli iso makea North Blue mustikka ! Tänään niitä on sinestynyt paljon lisää. Huomenna voi löytää taas muutaman kypsän herkkumarjan. Nämä mustikat ovat 2 tai 3 kertaa suurempia kuin luonnonmustikat. Nyt taas tuntuu siltä, että 'Kannatti kaivaa keväällä mustikkamaan laajennusosa'. Ovat nämä niin suussasulavia marjoja, aivan erilaisia kuin tavalliset mustikat. 


Luin pari viikkoa sitten Sarin puutarhat blogista, että varikset voivat käydä syömässä yöllä raakoja pensasmustikkoja. Kuulosti aluksi hassulta ajatukselta, mutta seuraavana yönä se todettiin omin silmin. Mieheni heräsi yöllä ja kävi katsomassa mustikkamaalla. Eiköhän sieltä lentänyt 2 varista marjavarkaista. Ei auttanut muutakuin laittaa verkot mustikkojen suojaksi, kun en muutakaan suojaa keksinyt. En kyllä tykkää yhtään noista verkoista, ne ovat ärsyttäviä. Ensinnäkin ne tarttuvat joka paikkaan,oksiin, lehtiin, mun lippikseen.. Sitten saa pelätä, että siilit tarttuvat niihin. Mustikkamaan verkko ei mene maahan asti, koska siinä on aitaverkko. Aidassa oli kylläkin liian suuret aukot, pikkulinnut mahtuvat lentämään raoista. Eipä tullut mieleen aitaa valittaessa.


Tänä keväänä istutettuun Patriot pensasmustikkaankin tulee jo muutama maistiainen.






Mesimarjat näyttävät olevan niin pikkulintujenkin suosiossa, että ne ehtivät aina ensimmäisenä maistamaan. Täytyy ensi vuonna kiertää aitakin lintuverkolla tms.lla, ettei mistään kolosta mikään pääse marja-apajille.
Sinivatukkakin kasvaa nyt valokkien vieressä. Se on kukkinut ja nytkin on nuppuja, mutta marjan alkuja ei näy. Se ei oiken viihdy köynnöksenä. Sinivatukka kasvaa yleensä maatamyöden, mutta olen yrittänyt tehdä siitä ylöspäin kasvavan.

Vein vesimelonitkin kasvamaan mustikkamaalle. 

Toinen köynnös mustikkamaalla on tänä keväänä istutettu Palsamiköynnös ' Schisandra chinensis', siitä käytetään myös nimeä Sitruunaköynnös. Siihen kypsyy (jos on hyvä tuuri) sitruunanmakuisia punaisia marjoja elo-syyskuussa. Marjat kasvavat 5-10 cm.n pituisissa tertuissa. Marjoista saa mehua ja hilloa. Ne sisältävät erittäin paljon C vitamiinia.  Tämä kyseinen taimi oli talvehtinut meidän lähellä sijaitsevassa taimitarhassa peiteltynä viime talven. Voisin laittaa sen suojaksi vaikka havuja ensi talveksi. 

Uudessa kirsikkapuussa on ensimmäisen kerran muutamia kirsikkoja, ne ovat puhtaita ja terveitä.

Vanhassa kirsikkapuussa sen sijaan kaikissa kirsikoissa on ruskeita pisteitä ja täpliä, liekö muumiotautia niissäkin. Puu on kaatouhan alla. Se on suurimmaksi osaksi kuivettunut.

Puutarhavadelmia tulee nyt hyvin, niin punaisia kuin keltaisiakin.



Poimin päivällä vadelmia, kun mansikkamaalta kuului tuttua rapinaa. Siili-simpurainen sieltä heräili päivänokosilta ja tuli nenä pystyssä haistellen minua kohti. 

Sillä on jo näköjään tuttu kiertoreitti mansikkamaan päädystä.


Siili kävi nuuhkaisemassa kenkääni ja vielä tyhjää marjakippoa (tai oli siellä 2 keltaista vadelmaa, mutta ne eivät houkutelleet) ja jatkoi matkaansa syöden pudottamiani vadelmia. Katsoi vielä pari kertaa taakseen, olisko sulla muuta ruokaa. Ihana siili, olisi tehnyt mieli kumartua ja rapsuttaa. 
Jos kippo olisi ollut jo täynnä siilen tullessa nuuhkimaan, en tiedä olisinko antanut sen maistaa niitä. Vai olisinko kadehtinut ja napannut kipon, 'ne on mun'...


Liljat aloittelevat kukintaansa.

               

Marjakuvat tuntunut niin syksyisiltä, mutta huh-hellettä, nythän on täysi kesä. Olemme käyneet joka päivä uimassa eri rannoilla. Tuulensuojaisissa paikoissa vesi tuntuu jo vähän lämmenneen.



Raippaluodon silta näkyy taustalla.







Helteistä sunnuntaita !