keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Lumi tuli ja samantien suli


Maassa ehti olla ohut lumipeite viikon verran. Eilen ja tänään on satanut vettä ja jäiset tietkin alkavat olla sulia. Nyt on taas vaihteeksi myrsky ja pimeää. 


Hyvä, kun verkot ovat paikoillaan. Rusakko oli käynyt havittelemassa omppupuunoksaa, mutta jäi nyt nuolemaan näppejään. Laitoimme omenapuiden ympärille 150 cm korkean verkkoaidan.


Kovasti oli kurkotellut aidan yli tulevia oksia, mutteipa ylettynyt.


Alppiruusuilla oli viikon lumipeite yllään.

 

Kiedoin Himrod-viiniköynnöksen ensin juuttikankaaseen ja vielä suojaharsoon. En malttanut ostaa varsinaisia pakkaspeitteitä, kun ne olivat niin kalliita.  


Zilgalle laitoin myös suojaharsoa ja juuriston ympärille pahvia.


Viimein teivadelmatkin ovat huomanneet talven kolkuttelevan...


...paitsi tämä yksi sitkeä verso uhmaa luontoa ja pysyy vihreänä.



Kasvihuoneen katossa on pienimuotoinen 'tippukivi-efekti'.  Ei taida ilma aivan tarpeeksi kiertää...





Gojimarjan piikkejä heijastuu kasvihuoneen seinän läpi. 


Valoa pimeyteen... 
josta tulikin mieleen jouluvalot, alkaa olla niiden aika.
Jouluvalmisteluja voisi pikkuhiljaa aloitella.



sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ulkoilusunnuntai


Lähdin sunnuntaiaamusta kävelylle lähimetsään. Onneksi otin kameran mukaan, koska luonto oli kaunis aamuauringon noustessa. Muutaman kymmenenmetriä käveltyäni näin isokokoisen tikan koputtamassa pystyyn kuivaneessa puussa.




Täällä on ollut pientä pakkasta, joten lammikot ovat jäässä.


Kuvia lenkkipolun varrelta... 


 




Marraskuun loppupuolen tunnelmissa toivottelen hyvää alkavaa viikkoa !


torstai 21. marraskuuta 2013

Lumisade !

 

Päivällä tuuli tuntui hrrr.. kylmääkin kylmemmältä. Illalla satoi lunta ja kuin taikaiskusta, ilma muuttui ihanan jouluiseksi eikä ollut enää yhtään kylmän tuntuista. Kävin iltalenkillä ja nautin täysin siemauksin vastaan leijailevista lumihiutaleista. Ettehän lumet sula enää pois, ettehän... 



Ennen lumisadetta kävin kuvaamassa puutarhan viimeiset vihreät.
Alppiruusut kasvattivat istutuksen jälkeen paljon uusia nuppuja.


 



 



Alppiruusuilla on männynneulaskate 


Timjami ja oregano eivät piitanneet pienistä pakkasöistä. Mutta nyt niillä on lumipeitto yllään. 

 
Timjami

Oregano 

Isokaunosilmä

Isokaunosilmät olivat todellisia syyskukkia. 

Punahierakka eli viinisuolaheinä


Mutta nyt on Talvi ja kasvit saavat rauhassa uinua ensi kevääseen asti. Melkeinpä tekisi mieli lausua kaikille kasveille yhteinen Kiitos koko kasvukaudesta. Olette tuoneet elämääni paljon iloa, hyötyä ja mielenkiintoista puuhastelua :)
Blogisti ei aio kuitenkaan viettää tätä talvea talviunilla, vaan kuvia ja juttua pukkaa tasaisen epätasaisesti pitkin talvea.
Kuulumisiin...

maanantai 18. marraskuuta 2013

Teivadelma ja Polana kasvihuoneessa

Kuvat vadelmista otettu 27.10.

Tänä kesänä istuttamani 'teivadelma' ja 'polana' ovat kasvihuoneessa pysyneet lehdessä paljon pidempään kuin juurivesoista sinne levinneet 'Maurin makeat'. Olen pitänyt koko syksyn kasvihuoneen luukkuja auki, että vadelmat ja viinirypäleet hoksaisivat talven lähestyvän.


Vadelmien lehdissä oli seittiä ja pienenpieniä ötököitä, olisivatko vihannespunkkeja. Nypin seittiset lehdet samalla kertaa pois, kun napsin nämä kuvat. Näiden uusien taimien myötä jouduin sanomaan hyvästit madottomille vadelmille. Loppukesällä näihin tuli vattumatoja, jotka söivät uusia lehtiä. Silloin ei ollut enää marjoja. Keräsin nakerrettuja ja matoisia lehtiä pois sitä mukaa, kun niitä ilmestyi. Jännityksellä odotan, mitä ensi kesä tuo tulleessaan. Valtaavatko kaiken sortin tuholaiset koko kasvihuoneen. Olisiko pitänyt tyytyä vain luonnollisesti juurivesoista levinneisiin vadelmiin, kun ne olivat täysin madottomia ja terveitä ??



Teivadelma ja Polana ovat kasvattaneet kesän aikana 3 metrin versoja. Näihin voisi tulla ensi kesänä paljonkin vadelmia, ellei madot valtaa niitä. Kerään tarkoin tippuneet lehdet pois, kunhan ne nyt vain kaikki tippuisivat. Ettei ainakaan niissä ötökät talvehdi.



Teivadelma on Erittäin piikikäs, se on karhunvadelman ja tavallisen vadelman risteytys. Sain tästä jo pari piikkiä ranteeseeni, kun laitoin rönsyjä kiinni kattoon. Pitäisi aina muistaa/ viitsiä laittaa paksut hanskat käteen. Epäilin jo, että sainko vihannespunkkeja päähänikin, kun kasvihuoneoperaation jälkeen alkoi kummasti kutisemaan. Etsin tietoa netistä, onko vihannespunkit ihmisille vaaraksi, mutten löytänyt mitään. Ei kai vihannespunkit jää ihoon kiinni, kuten ne toiset punkit ?


Teivadelmalla on rennot versot. Ne vaativat ehdottomasti tuennan. Sidon varret kasvihuoneen kattoon kiinni.


Viiniköynnökset ovat jo talviunessa. Alla uusi 'Himrod'. Laitan viiniköynnösten suojaksi pakkaspeitteet, kun päivät alkavat pysymään pakkasen puolella.


Alla zilgarypäleen takaa tähyilee mustikkamaan vartijapöllö. Se raukka on menettänyt kesän tehtävissään nokkansa...


Täälä on alkanut uudet myrskytuulet puhaltaa päivän mittaan. Pelkään aina päärynäpuuni puoliskan puolesta, ettei vain myrskyt kaada sitäkin. Puolet puusta repesi viime syksyn myrskyssä. Nytkin tuulen suunta on justiinsa siltä suunnalta, joka päärynälle on kaikkein heikoin kohta. Puu on valmiiksi jo vähän kallellaan ja tuuli painaa sitä lisää.