lauantai 20. huhtikuuta 2013

Kevät on täälä !

Voi tätä ihanuutta, nyt se kevät on tullut ! 


Istahdin meidän isolle kivelle ja nautin auringon lämmöstä, lintujen laulusta, kevään tuoksuista.
Varustauduin kuitenkin jo ihan tositoimiin, vedin kumpparit jalkaan (jotka olivat perstuneet talven aikana). Pääsen ensi viikolla shoppailemaan nätimmät kumpparit. Näitä pukiessa tulee aina mieleen, kun muutama vuosi sitten naapurin lapsi kysyi meidän lapselta; "miksi sun äidillä on aina kumpparit jalassa ?" Noh, ne taitavat olla mun lempparikengät :D 


Rottinkituolikin suli viimein irti jäästä ja lumesta. Tuossa metsän reunassa on lämmin paikka istuskella.


Vaahterakin heräilee... huom. mittanauha kivellä, suunnitelmat ovat alkaneet....


Ennen suunnittelutoimiin ryhtymistä ihmettelin meidän jokakeväistä pientä metsälammikkoa.
Tääläpäin on koviakin tulvia, mutta meidän lammikko on onneksi  tällainen pieni ja matala. 









 

Missäs tuo paju kasvaa, kiven päällä. Pitääpä käydä uudestaan katsomassa. 
Ei siinä paljoa maata voi olla. Ehkä sammalta ja lehdistä maatunutta multaa.



Talitiaiset pitivät konserttia, kun kuljin metsässä. Kun pysähdyin kuvaamaan, tuli aivan hiljaista.


Takaisin kotiin ja mietintämyssy päähän. 


Ensinnäkin mustikka-valokki-mesimarjamaahan teemme laajennuksen ja uuden aidan. 
Nykyisten lisäksi aion tilata muutaman mesimarjan ja valokin. Löysin netistä toisen taimitarhan, jossa taimet ovat toivottavasti isompia kuin viime vuonna ostamani. Ainakin kuvien perusteella näyttävät paremmilta. Uutena happamanmaan marjana tilaan karpaloja. Vadelmapenkin päässä kasvavan sinivatukan muutan myös laajenevaan osaan. Jos tilaa jää (pitäähän sitä jäädä), ostan lisää pensasmustikkoja . Haluaisin Arto ja yhden toisen kotimaisen lajikkeen (nimi hukassa).


Keskellä yksin kasvava hortensia saa kävellä kiven juurelle kukkapenkkiin. 
Edelliskesänä meillä oli keinu ja puutarhakatos keskellä nurmikkoa ja sen vuoksi aloin tekemään uutta penkkiä tuohon kohtaan. Suunnitelmat muuttuivat viime kesänä, kun puutarhakatos päätyi terassille. Ja terassilta katoshan lensi viime syksyn myrskyssä taivaan tuuliin. Eli sitä katosta ei enää ole ja uutta samanlaista en halua. Ovat sen verran heiveröisiä, etteivät kestä mereltä päin puhaltavia tuulia. Tämän kesän toiveissa olisi taas kiinteä pleksikatto terassille. Pitkin talvea asiasta puhuessani olen isännän kommenteista ollut havaitsevanani vihreän valon pilkahduksia. 


Keskellä takana kasvavat vadelmat aion siirtää väljemmille vesille. En vielä tiedä mihin, mutta tuossa niillä on liian ahdas paikka. Ovat aina matoja täynnä. Luulen ainakin sen osaksi johtuvan liian lähellä kasvavista virpiangervoista. Kuitenkin tuossa kasvihuoneen eteläpäädyssä on mahtavan lämmin paikka esim. vesimeloneille. Siihen haluan laudasta uuden kasvulaatikon. Se saa jatkua saman levyisenä kuin viime keväänä tehty laatikko. Ja kasvihuoneen laajennuskin on luvattu tehdä. Pappa kysyi tänään, "haluaako Eija  sen vähän isomman kasvihuoneen?" Ihana pappa <3 Kyllä Eija haluaa ! 


Vas.lla viinirypäle ja oik.lla vadelma kasvihuoneessa. Rypäle on vielä horroksessa mutta vadelma kasvattaa jo silmuja. Olen pitänyt päivisin kasvihuoneen ovea ja tuuletusluukkua auki, koska siellä on jo aika kuuma. Seuraava hommani olisi kasvihuoneen seinien pesu mäntysuopavedellä. Kunhan parantelen ensin itseni kevättyökuntoon.

 

Viime viikolla rapsuttelin haravalla mansikoista kuivia lehtiä. Minä en nyt hallitse mansikan puhdistusta ollenkaan. Tuntuu, että harava takkuaa kiinni koko ajan rönsyihin. Ja ruskeita lehtiä jää tarhaan vaikka kuinka paljon ellen revi niitä käsin. Ja niin tehdessä lähtee versoja juurineen irti. Tätä minä en osaa. Leikkaatteko kaikki rönsyt pois syksyllä tai nyt keväällä vai miten ihmeessä onnistutte haravoimaan mansikkamaanne puhtaaksi ?