tiistai 25. kesäkuuta 2013

Ensimmäiset satokuvat





Ensimmäisen kerran saimme juhannuksena syödä omia kasvihuonekurkkuja. Yleensä niitä on alkanut tulemaan vasta heinäkuulla. Kahdesta kurkuntaimesta on syöty jo  7 kurkkua. Tämän ensimmäisen satoryppään jälkeen tulee pieni tauko.

Ennen juhannusta oli muutamia kylmempiä öitä, lämpö laski 10 asteen tienoille. Luulen, että se sai aikaan uusien pienien kurkunalkujen kellastumisen. Tai sitten kurkuntaimi käytti kaiken voiman isojen kurkkujen kasvamiseen. Olisi ehkä pitänyt voimmittaa niitä aikaisemmin. Voisi myös laittaa harson kurkkujen päälle, kun tulee uudestaan kylmempiä öitä. Nyt ei ole tarvetta, yölämpötilat huitelevat 20 asteen tienoilla.




Kirsikkatomaatit alkavat myös punastumaan. Huomenna saa maistaa ensimäiset kypsät tomskut.



Ensimmäiset teivadelma-maistiaiset on myös saatu kasvihuoneelta. Teivadelma on tavallisen-  ja karhunvadelman risteytys. Nämä kasvoivat reilun parin sentin mittaisiksi. Taisimme popsia ne päivän pari liian varhain, kun maku oli vielä vähän kirpakka. Mutta kyllä siitä erotti kummankin marjan makuja, mielenkiintoinen uutuus.



 Tänään paistaessani jauhelihaa pastan kyytipojaksi, huomasin sipulien olevan loppu. Nostin sitten maasta yhden valkosipulin. Se oli vasta yhtä isoa kynttä koko sipuli. Valkosipulin maku oli niin voimakas, että laitoin vain puoliskan jauhelihan joukkoon. Loput murskasin ja sekoitin oliiviöljyyn. Valkosipulilla maustettua oliiviöljyä sipaisen patonkien päälle ja lämmitän ne grillissä. Oregano, timjami ja ruohosipuli sopivat  myös hyvin öljyn joukkoon. Näistä lapsetkin pitävät. Patonkeja voi lämmittää koko grillillisen ja kaikki menee.


Pinaatin lehtiä olen laittanut muutaman kerran wokkiruokien joukkoon. Tämän kesän pinaatit ovat miedomman makuisia kuin viimekesäiset. Pitääpä katsoa lajike mitä nämä on, kun en muista. Viime kesänä ostin valmiita US-pinaatin taimia ja ne oli tosi hyvän makuisia.



Tänään huomasin myös mansikkojen  kypsyvän. Aikaisin lajike on Honeoye, se on aika suurikokoinen mansikka.  





Yksi pieni jalomaarainkin oli kypsynyt. Vau mikä maku noin pienessä marjassa, se on kyllä marjojen aatelia. Ehdottomasti parhaimman makuinen marja, mitä olen maistanut. Saas nähdä viekö mesimarja vielä tästä voiton.