sunnuntai 25. elokuuta 2013

Siniluumujen aikaa



Lämmin loppukesä kypsyttelee Sinikka Siniluumuja joka päivä. Etsin kypsät luumut kokeilemalla, mitkä ovat sopivan pehmeitä. Melkeinpä sen näkeekin, kypsä luumu on kasvanut muita vähän isommaksi ja on tumman sinivioletti. Luumupuun alla istuskelu ja poiminta on ollut viimepäivien hommia. Olen nyppinyt pilaantuneita luumuja roskikseen ja terveitä kohti keittiötä. Onneksi noita viimeksimainittuja on kuitenkin enemmän.


Toisenkin omenapuun omput ovat kypsiä. Niitä tulee onneksi vähemmän kuin ensimmäisen puun Samoja. Tässä vaiheessa alkaa tuntumaan, että marja ja hedelmäsato voisi pian jo loppuakin. Tai sitten niitä pitäisi viedä johonkin muualle jatkojalostukseen. Niin ihanaa kuin tämä aika onkin, kuitenkin jokapäiväinen poiminta, puhdistus, mehujen ja hillojen keittely ja piirakkojen mässäily, alkaa käymään jo työstä.



Päärynät maistuvat jo päärynältä. Olin aivan yllättynyt, kuinka makeita ne olivat. Nehän ovat tänä vuonna mehukkaita. Lämmin kevät ja kesä on ollut hyväksi kaikille hedelmille. Kooltaan päärynät ovat jo n. 5-6 cm. Jatkuisipa vielä lämpimät ilmat viikon tai pari.



Salvia kukkii mustikkamaan edessä raikkaan sinisenä.


Metallimurkut päivystävät sademittaria.



Amerikanheisi kasvattaa kirpeitä marjoja. Ne eivät ole maistuneet (ainakaan vielä) linnuillekaan.


Samettinen gladiolus availee ensimmäistä kukkavanaansa.





Tämä kukkaihanuus nousee suosikkilistallani ylöspäin samaan tahtiin, kun uusia kukkia avautuu lisää.