lauantai 9. marraskuuta 2013

Kultainen kitajka, minikiivi, marjasinikuusama ja valkoherukka

Jatkan tänä kesänä istuttamien tai siirtämien kasvien kertomusta.

Kultainen kitajka 'Malus Domestica' I-V
kesälajike
kirkkaankeltaiset makeat hedelmät (marmeladikarkki-puuksi kehuttu)
"kasvaa suoraan oksalta"
aika hidaskasvuinen lajike
tuot.maa FIN

kesä-heinäkuun vaihteessa Kultaisen kitajkan istutus

 Kultaisen kitajka- hedelmäpuun tieltä sai väistyä tästäkin tarhasta yksi tuija. Tämäkin tuija kasvaa nyt ruukussa terassilla.  Istutin kitajkan juurelle valkosipulia, että myyrät pysyisivät loitolla sen juuristosta. Tähän tarhaan paistaa aurinko puolenpäivän jälkeen latvukselle. Runko ja juuristoalue ovat terassin varjossa, joten sinne alemmas aurinko pääsee paistelemaan iltasella. Luin yhdestä hedelmäkirjasta, että hedelmäpuita ei kannata istuttaa aamuauringon puolelle. Nopeat lämpötilanvaihtelut, eli kylmän yön jälkeen lämpimänä paistava aamuaurinko, voi tehdä halkeamia hedelmäpuun runkoon. Johon sitten erilaiset hedelmäpuiden taudit helposti iskevät.



Kaivoin reilun kokoisen kuopan kitajkalle. Kuopan täytin tavallisella lannoitetulla puutarhamullalla. Säkkimultaa sai hakea kesän aikana eräitä satseja. Josta tulikin mieleeni, että olisi korkea aika tilata se multakuorma ensi kesän tarpeita silmällä pitäen. En kyllä ole selvitellyt vieläkään mistä edullisimman ja hyvälaatuisimman multakuorman saisi. 


Tässä elokuun kuvassa Kultainen kitajka on juurtunut ja oksistossa on pienen pientä uutta kasvua. Jaloangervo 'Maggey Daleyt' kukkivat marjapuuronpunaisina.

vien marjasinikuusamaa väljemmille vesille

Marjasinikuusama

Seuraavaksi käsittelyyn pääsi marjasinikuusama. Se kasvoi liian lähellä vaahteraa, joten kuopaisin sen heti, kun marjat oli syöty, ylös maasta. Marjasinikuusamaan on tullut joka vuosi vain muutamia marjoja, vaahtera vei siltä kaikki ravinteet. 

iskä on joutunut taas kerran kaivuuhommiin

Mieheni tietää varmasti tonttimme jokaikisen kolkan, minkälaista maata nurmikon alta löytyy. On sen verran usein joutunut kaivamaan kuoppia, kun minä kiikutan jonkun uuden kasvin kotiin tai sitten näitä siirtohommia. Tämänkin marjasinikuusaman laitoin vaahteran juurelle ajatuksella, siirrän sen hetken päästä lopulliseen paikkaan. Se jäi sitten kasvamaan väliaikaispaikkaansa, hmm.. olisko mennyt 4 vuotta. No eipä sinänsä, mieheni mukaan kuoppien kaivaminen on hyvää kuntoilua. Ja tahti on aina sen verran ripeää, että toppuuttelen, "muista nyt se selkä, ettei iskias iske". 


Laitoin istutuskuoppaan monta kymmentä litraa vettä. Pelkäsin, että marjasinikuusama kuivuisi, koska siirsimme sen kesken parhaan kasvukauden. Mutta se pysyi onneksi vihreänä koko kesän. Pidin juuriston kosteana antamalla puskalle sadevettä silloin tällöin. Saas nähdä jaksaako tehdä ensi keväänä kukkia ja marjoja vai meneekö ensi kesä juurtumiseen. 

Minikiivi

minikiivi

Olen tähän asti talvettanut minikiiviä varastossa. Nyt kokeilunhaluni voitti ja istutin sen mustikkamaan eteen tekemääni penkkiin. Näin yhdessä puutarhaohjelmassa minikiivin kasvavan Etelä-Suomessa menestyksekkästi tuottaen pieniä hedelmiä. Pidin minikiiviä ensin pystyasennossa, mutta kaadoin sen myöhemmin menemään lähellä maan pintaa. Näin se saa nopeasti lumesta suojapeiton ylleen, joka lämmittää sitä. Laitoin minikiivin ylle myös männynoksia, ettei rusakot pääse syömään sitä. Ja toivottavasti männynoksat vähän lämmittävätkin köynnöstä.

Valkoherukka

Mustikkamaan eteen istutin myös valkoherukan

Aion kasvattaa tästä valkoherukasta "säleikköherukan". Sidoin oksia kiinni verkkoaitaan ja leikkasin "ylimääräiset" oksat pois. En halua siitä liian suurta puskaa, mutta se saa sopivasti tuoda varjoa mustikoille. Haluan myös, että verkkoaita peittyisi ja maastoituisi paremmin ympäristöönsä, kun sen vieressä kasvaa erilaisia kasveja. Minikiivihän on köynnöstävä kasvi, joten jos se selviytyy talvesta, sekin alkaa kasvamaan pitkin verkkoaitaa. 

Isokaunosilmä Coreopsis grand. 'Sonnenkind'


Valkoherukan eteen istutin kolme keltakukkaista Isokaunosilmää. Näiden kukkien lehdet ovat vieläkin vihreinä. Laitoin kasvihuonemultia niiden juurelle, joten taisivat saada voimaa vähän liian myöhään. Onpa nämä syksyt onneksi pitkiä. 



Auringonsäteitä kaikille Isänpäivän viettäjille !