sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Loput chilit pakkaseen



Jotta talveksikin jäisi vähän thulisia kesän makuja, laitoin tänään loput chilit pakkaseen. 
Huuhtelin, kuivasin ja viipaloin ohuiksi siivuiksi. Pakkasesta voi  sitten heittää valmiit siivut vaikka lihamurekkeeseen tai jauhelihakastikkeeseen. Näistä tuli kymmenen pientä pussukkaa.


Pikkuriikkiset viidakkokurkut eivät ole enää tuosta parista sentistä kasvaneet. Itse en tahdo makuun tottua, mutta muut pistelevät niitä mielellään. Maku on kirpeän hapahko. Säilykkeenä nämä voisivat toimia. Viidakkokurkun kasvusto on pysynyt ihmeen hyvänä kasvihuoneessa, kun tavalliset ja sitruunakurkut ovat jo mennyttä.


 Loppukesän perennoja; kaunopunahattu, rantakukka, jaloangervo, punatähkä.




Runkoverenpisara innostui tekemään uusia kukkia, kun pääsi sateen suojaan. 


Idänlilja 

Aamu alkoi Siirin etsinnöillä. Se karkasi oven raosta, kun iskä haki lehden.
Tunnin seikkailtuaan, pojat löysivät Siirin naapurin puskista, huh mikä helpotus ! Raukka oli niin peloissaan ettei tiennyt mihin olisi hypännyt. Nyt rauhoitutaan kaikin sunnuntain viettoon. Ajattelin vääntäistä omppupiirakan päiväkahville.  
Aurinkoista sunnuntaipäivää !


7 kommenttia:

  1. Hyvä että Siiri löytyi! Meidän nuorempi kisu on ollut koko kesä jossain liihottamassa. Oli viime kesänäkin neljä kuukautta matkoilla:) Ihania satokuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko sunnuntaipäivä oli Siirille seikkailua. Hetken päästä pihaan piipahti yksi koira omistajineen ja siitäkös Siiri pörhisteli. Myöhemmin iltapäivällä yhden koiranulkoiluttajan fleksi meki rikki ja koira juoksenteli meidän pihan sivusta ja taas Siiri oli pörheä kuin pölyhuisku. Varsinainen seikkailusunnuntai.

      Poista
  2. Olen niin pettynyt chileihini, ne eivät ole yhtään tulisia vaan maistuvat lähinnä suippopaprikoilta! Ensi vuonna en laita kyllä loppuja siemeniä multaan vaan hankin uusia. Satoisia ovat kyllä olleet, muttei niistä ole tullut sitä iloa, jota odotin.
    Paprikoista on tullut ihan mahtava sato. Kurkkuja ja tomaatteja kiitettävästi. On tämä mukavaa aikaa.

    Onneksi Siiri löytyi ja pääsitte pelkällä säikähdyksellä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä voisin laittaa tuollaisia mietoja chilejä kasvamaan itselleni ja vatsa kiittäisi :) Hienoa, että olet saanut hyvän sadon ! Ja vielähän satokausi jatkuu.
      Siiri oli aivan vauhkona koko päivän, ensin itse seikkailtuaan ja vielä pari koiraa piipahti pihassa. Se on kyllä tottunut koiriin pentukodissaan, mutta uudet tuttavuudet pelottavat.

      Poista
  3. Hyvä että Siiri löytyi! Meidän kollipojat ovat kovia seikkailemaan (tosin ovat jo vanhoja, mutta tehneet sitä aina), aina ovat kotiin palanneet, nälkäisinä, likaisina ja väsyneinä! Meillä chili kasvaa hyvin, en enää kovin taimeta vaan olen ostanut taimet Poppamieheltä ja tyttären avomies on testipoika, ei koskaan murise vaan syö nöyrästi kaikki. Olen myös säilönyt chilejä viskin, oliiviöljyn ja valkosipulin sekoitukseen ja en sitäkään maistanut mutta annoin senkin testipojalle, ei kuulunut mutinoita. Viidakkokurkku on aika esteettinen ja kuvauksellinen! Ihana verenpisara, kuinka sen talvetat?

    terveisin

    Kivipellon Saila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verenpisara ja muutkin talvetettavat viettävät talvet varastossa. Siellä pidetään 5-8 asteen lämpöä. Viime talvi meni muuten hyvin, mutta kevättalvella kirvat ilmestyivät. Niitä joutui sumuttelemaan mäntysuovalla ja muillakin sumutteilla. Pidän kait syksyisin liian myöhälle talvetettavia kasveja ulkona, joten kirvat tahtovat pesiytyä niihin.

      Chilin säilömisliemireseptisi kuulostaa hyvältä, jotain tuollaista voisi kokeilla ens vuonna.
      Eipä ihme että testipoikasi syödä mutusteli ne tyytyväisenä.

      Poista
  4. Minäkin kasvatin kerran viidakkokurkkua. Kun kaadoin purkkien sisältöjä kompostiin, muistelen että sillä viidakkokurkulla oli valtava juurakkomukula. Olikohan se niin, että sen pystyi talvettamaan vaikka maakellarissa... Saatan kyllä väärinki muistaa. :)

    VastaaPoista