torstai 2. lokakuuta 2014

Mattimyöhäiset; ananaskirsikka ja goji

ananaskirsikka

Syksy etenee, vaikka ananaskirsikat ovat sitä mieltä, että kesän pitäisi jatkua. Tilasin muutama vuosi sitten ananaskirsikan taimia. Ensimmäisen kesän kasvatin niitä kasvihuoneessa ja siellä ne ehtivät kypsyäkin. En kuitenkaan pitänyt niiden mausta ja kippasin ruukut kasvimaalle. Sieltä ananaskirsikat nousevat sitkeästi joka kesä ja ovat levinneet mullan mukana monen muunkin puskan juurelle. Itselle oli yllätys, että ne kestävät Suomen talven. Lämpöisten kesäsäiden pitäisi vain jatkua vähän pidempään, että ehtisivät kypsyä. Raakana ananaskirsikkoja ei pidä mennä maistelemaan, niistä voi saada vatsansa todella kipeäksi. Kypsyessään suojalehdykät muuttuvat vaaleiksi. Ja kun ensimmäiset tipahtelevat, voisi niitä käyttää.

ananaskirsikkoja kypsymässä syyskuun lopulla

Saku-sammakko oli pompannut sankoon, joka oli jäänyt ulko-oven viereen. Yrittiköhän tulla lämmittelemään ? Raukka ei itse päässyt loikkaamaan pois, vein sen kukkapenkkiin jatkamaan talvehtimispaikan etsintää.

goji-marjan kukka syyskuulla

Goji pensas on toinen mattimyöhäinen, joka kukkii aina vasta loppusyksystä. Se kasvattaa ensin monta metriä rentoja oksia ja alkaa kukkinnan syyskuun aikana. Leikkasin sitä kesällä, ehkä olisi pitänyt leikata enemmänkin, se voisi nopeuttaa kukintaa. Sain vinkin yhden puutarhalehden puutarhurilta, että kannattaisi laittaa "minikasvihuone" pensaan päälle alkukesäksi. Kokeilin pitää harsoa keväällä, mutta se ei riittänyt. Pitäisi siirtää koko pensas pois tuosta kasvihuoneen edestä paikkaan, johon sille voisi viritellä oman kehikon ja vetää kasvihuonemuovin päälle. 


Muutama oksa on kasvanut kasvihuoneen katon yli, niillä on pituutta yli 5 metriä. Eli, jos ei halua leikata, saisi tästä vaikka kuinka suuren riippuvaoksaisen komistuksen puutarhaan. Tukea goji tosiaan tarvitsee, muuten se luikertelisi pitkin maita ja mantuja. Meillä on vain ylimääräisiksi jääneitä laattialistoja inkkarimajan muotoon sidottuna ja naruja majan ympärillä. Jos saan aikaiseksi siirtää pensaan, pitäisi keksiä parempi tukirakennelma. Saisikohan raudoitusverkosta jotain aikaan... ? 

goji-marjan kukka

Lyhentelin gojin oksia, kun ne taipuivat jo maahan asti.

Siiri ressukainen nukkuu peiton alla leikkauksen jälkeen.
Kävimme viime perjantaina eläinlääkärillä leikkauksessa. Siiri nukkui vielä kotona pari tuntia ja hoiperteli sen jälkeen pikkuhiljaa ylös. En ole aikaisemmin nähnyt, kun eläin herää nukutuksesta. Se yritti nousta jaloilleen, kellahti samantien kumoon ja nukahti. Neljän tunnin kuluttua jalat alkoivat kantamaan. Tulikin mieleen, miten isot eläimet pärjää samassa tilanteessa. Jos metrin korkuinen koira kellahtaa suorilta jaloiltaan kyljelleen, luulisi siinä jo tulevan vammoja. Ehkä niillä on omat systeeminsä.Sitten yökkäiltiin loppu ilta, vaikka eihän sieltä paljon mitään tullut, kun edellisillasta asti oli syömättä. 

Seuraavana aamuna Siiri istuskeli paikoillaan ja ihmetteli mitä on tapahtunut. 

"Älä nyt jaksa kuvata tätä kamalaa sukkapukua" !

"Tässä mä vain istua kökötän, kun muut tulee ja menee".

Viikonloppu meni tosi rauhallisissa merkeissä. Siiri nukkui suurimman osan aikaa saunan lauteiden alla, siellä on lämmin laattia. Huomasin iltapäivällä, että nyt se nukkuu liian pitkään ja kokeilin kantaa sen ruokakupin viereen. Takajalat täristen se popsi vähän kanafileitä ja latki maitoa. Kannoin sen myös muutaman kerran pissalaatikolle, kun näytti siltä ettei se itse jaksanut kävellä. Taisi leikkaus ottaa koville pikkukisulla.  

Nyt verkkopaidasta on jäljellä enää Turhapuro-malli, reikiä täynnä. Siiri alkaa olla oma, vilkas itsensä.

"Mamma, ota mut jo mukaan puutarhahommiin"

Sain vihdoin aikaiseksi käytyä puolukassa lähimetsässä ja hyvin niitä löytyikin.
Enempää en tarvitse, jos nämä vieä saisi mahtumaan pakastimeen. Kiehautin puolukat pienessä määrässä hillosokeria.

Syksyn värejä vaahterassa 


Seuraava operaatio onkin daalian ym. mukuloiden nosto maasta ja talvetettavien kuskaaminen varastoon. Täällä oli pari päivää sitten pakkasyö, daaliat meni kerrasta. 


Syystyöt jatkuu...

12 kommenttia:

  1. Voi Siiriä sukkapukuineen. Aivan ihania tilannekuvia. Tytöillä tuo leikkaus taitaa olla vähän isompi ja vaatia pidemmän toipumisajan. Joskus olen naureskellut Juuson heräämiselle nukutuksesta. Esimerkiksi hampaiden rassauksen jälkeen se on ihan naatti, mutta takapää horjuen pitää mennä ruokakupin viereen. Siihen se sitten yleensä jää torkkumaan jaksamatta syödä. Kerran jos toisenkin olen kantanut sen lämpimään odottamaan kunnon heräämistä, mutta sisukkaasti se palaa ruokakuppia vahtimaan.
    On sinulla mahtava rypälesato (edellisessä postauksessa). Istutin keväällä Zilgan meidän pikkuiseen 5 neliön kasvariin, mutta eihän se siellä mahdu pitkään olemaan. Täytyy kaivaa ensi keväänä ylös ja istuttaa johonkin lämpimään paikkaan. Monet ovat kertoneet sen pärjäävän hyvin meidän ilmastossa ulkosallakin. Mitä muuten teit noista rypäleistä? Söittekö sellaisenaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä ollaankin jo konkareita heräämisessä, me vasta opetellaan.
      Kyllä Zilga menestyy varmasti ulkonakin, muistaakseni asutte vielä eteläisemmällä vyöhykkeellä kuin III.lla ja täälläkin monella kasvaa ulkona. Lämmin seinusta, katoksen/ räystään alla vois olla hyviä paikkoja.
      Söimme rypäleitä sellaisenaan jonkun aikaa ja loput mehustin maijalla. Täytyy talven aikana perehtyä viinintekoon, Zilga sopisi siihen kuulemma hyvin. Sitähän ei tiedä, tuleeko ensi vuonnakin satoa.

      Poista
  2. Onpa ihmeellinen goji-marja, tulikin mieleeni, kun olimme siellä reisussa, niin siellä oli hassuja tukia viinirypäleille - voisiko goji tykätä sellaisesta - eli raudoitusverkko katoksi tolppien päähän niin kasvoi kuin katoksena rypäleet alas riippuen, kuinkas ne gojin marjat, riippuvatko ne eli voisikohan sellainen gojikatos olla hyvä ajatus...no talvella siihen sattaa kertyä luntakin...mutta kiva maja? Ananaskirsikka on aika kova kylväytymään, taimia löytyy vaikka mistä ja ne kun keräävät ainakin meillä lähiseudun kirvat itseensä.

    Voi Siiri-ressukkaa, kyllä pojilla tuo leikkaus on paljon helpompi, mutta naiset ne saavat aina kärsiä enemmän, milloin mistäkin, joskus.

    Rapsutusterveiset Siirille Kivipellon Sailalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raudoitusverkko-idea voisi toimia meilläkin pergolan katon sisäpuolella. Istutin sinne uusia viiniköynnöksiä kesällä. Goji on niin veteläoksainen, että se tarvitsee välitukia alemmaksikin. Voishan verkkoa laittaa vaikka kolmeen kerrokseen siis gojille tolppien väliin. KIITTI Saila ! Tuota täytyy miettiä. Innostuin eilen kaivamaan gojin ylös ja nyt se huojuu pergolan vieressä. Gojin marjat kasvaa, kuvista päätellen, yksitellen pitkin varsia.

      Siiri mornuaa tyytyväisenä rapsutuksista.

      Poista
  3. Blogistasi tulikin mieleen,että siirsin gogi-marjapensaan pihan perälle koirastyrnin viereen. Kävin nyt katsomassa, eipäs sitä ollutkaan siellä. Viime kesänä sain jopa marjoja. Täytyy odottaa, nouseeko keväällä mitään pintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on hienoa tietää, että gojista voi saada marjoja näillä leveyksillä. Minkälaisessa paikassa gojisi kasvoi, kun se teki marjoja ?
      Rusakot tykkää sen oksista. Meillä söivät ensimmäisenä talvena matalaksi. Sen jälkeen on laitettu verkko ympärille.

      Poista
  4. Wautsi mikä ananaskirsikka! Nam!
    Ja Siiri pieni suloinen karvatassu!
    Tunnelmallista syksyä täältä etelän auringon syleilystä ja korillinen lämpöä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ananaskirsikat tuovat tänne pohjolaan vähän etelän lämpöä. Ja nyt sitä tarvitaankin, pakkasyöt ovat täällä.

      Poista
  5. Ihanaa, että Siiri on toipunut! No enpä olisi uskonut ananaskirsikan talvehtivan meillä! Wau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt Siiri on taas vilkas ja leikkii ja juoksee ympäri tupaa. Haettiin lauantaina lisää leluja niin on yksinkin tekemistä.
      Ananaskirsikka on kyllä sitkeä tapaus.

      Poista
  6. Voi pikkuista Siiriä. Toipuminen ottaa hieman aikaa.
    Gojilla on kyllä aika kummallinen kasvutapa. Meillä se taitaa lenpää jonnekin pihan perälle.

    Daaliasi ovat tosi upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Goji tosiaan tarvitsee tilaa ympärilleen ja hyvät tuet. Kokeilin siirtää sen pergolan viereen. Saas nähdä kestääkö syyssiirron ja juurien katkaisut. Mutta pakko se oli ottaa kasvarin edestä pois.
      Nyt daalian mukulat ovatkin jo varastossa odottamassa ensi kevättä.

      Poista