maanantai 3. helmikuuta 2014

Yksi talvipäivä puutarhassa

Aamu valkenee pakkasyön jälkeen ..

Siniluumu huurteisine oksineen odottaa auringon ensisäteitä.


Rusakot ovat kiertäneet mustikkamaa-aitausta ja kuopineetkin aidan alareunasta etteikö mistään pääsisi syömään pensasmustikkojen varpuja. Luulisi niille viiden metrin päässä alkavasta metsästä löytyvän tarpeeksi syötävää. 
Pahvitötterön sisällä värjöttelee sitruunaköynnös ensimmäistä talveaan meillä.
Se on kyllä talvehtinut jo ulkona edellistalvenkin, kun asusti vielä lähistöllä olevalla taimitarhalla. He olivat laskeneet köynnöksen maahan ja peitelleet havuilla. Minä en viitsinyt irrottaa sitä köynnöstuesta, joten kiedoin pahvia ympärille. 


Iltapäivän auringonsäteet ovat kuin lupaus keväästä.



Aurinkoa ja varjoa männyssä.


Männyt ovat kauniita talvella.





Iltapäiväm viimeisiä auringonsäteitä.



Talvinen puutarha on yhtä verkkoaitausta. Kaikki hedelmäpuut täytyy suojata metsän asukeilta. 



Siiniluumun oksisto on mielestäni yksi kauneimmista mitä hedelmäpuilla on.