keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Ruohonleikkuu on kevyttä kuin tanssi


Meidän 10 vuotta vanha ruohonleikkuri irtisanoi yhteistyösopimuksensa heti keväällä. Kauan se ehti palvellakin. Viime vuosina meidän molempien selkäkremppojen takia bensakoneen käyntiin repiminen on ollut välillä yhtä tuskaa. Eikä kumpaakaan homma enää hutsittanut. Ja toiseksi bensan ostaminen tahtoi aina unohtua. Olinkin jo haaveillut muutaman vuoden helposti käynnistettävästä ja kevyemmästä leikkurista. 

Saimme nyt testattavaksi uuden Boschin Rotak 43 LI- akkuruohonleikkurin. Siinä tuntuu yhdistyvän kaikki toiveeni; käynnistys nappia painamalla, kevyt niittää, kuin kävelisi vain nurmikolla edestakaisin ja bensan ostot saa unohtaa. Hiphei, nyt niittäminen on helppoa kuin heinänteko. Ja siitä kisaillaan kumpiko ehtii :)


Ensimmäiselle kierrokselle ehti mies, kuinkas ollakaan kun on uutta tekniikkaa testailtavana ;) Hän jopa lupautui niittämään tästä lähin nurmikot. Oli kuulemma niin mukavaa hommaa. Se on paljon luvattu, kun ruohonleikkuu ei koskaan ole kuulunut hänellä niihin lempipuuhiin.


Meille, kun on kerääntynyt hedelmäpuita ja marjapensaita "aika tiheään", niin tällainen kevyt kone sopii paremmin kuin hyvin. Sillä on kätevä kiertää ja kaartaa ahtaissakin paikoissa. Ruohonleikkurin painoksi ilmoitetaan 14 kg. En tiedä mitä vanha bensaleikkuri painoi, mutta tähän uuteen verrattuna se tuntui rutkasti paljon painavammalta. 

"Tankkausoperaatio" on nyt siistiä hommaa.


Akkuruohonleikkuri käy litiumioniakulla, jonka latasin täyteen ennen ensimmäistä käyttökertaa. Lataus kestää noin puolitoista tuntia. Akku paikoilleen koneeseen ja...

... valmiina käyttöön. 
Meidän nurmikot, mitkä ovat talon vieressä ja takana, niittää yhdellä latauskerralla. 


Käynnistys käy helposti kääntämällä ensin avain 1-asentoon ja....


... sen jälkeen pidetään yhtäaikaa pohjassa työntöaisassa olevaa punaista nappia sekä keskellä olevaa toista punaista nappulaa. Ja kone pörähtää sekunnissa käyntiin. Ääni on niin hiljainen, että siitä ei varmasti häiriinny kukaan vaikka niittäisi sunnuntaiaamulla kukonlaulun aikaan.


Leikkuukorkeuden saa valittua 20-70 mm.n välistä. Leikkasin 3.lla, sillä tuli sopivan lyhyttä.


Tämän mallin leikkuuleveys on 43 cm ja säiliöön menee 50 litraa ruohosilppua.
Koneesta on olemassa myös pienenpi malli, 37 cm levyinen ja 40 litran säiliöllä. 
Meidän nurmikolle isompi malli oli hyvä valinta, ei tarvitse niin usein tyhjentää ja valmistakin tulee nopeampaa.


Laitoin viime viikolla ekan ruohonleikkuun silput valkosipuleille ja kastelin päälle. Täällä ei ole kunnolla satanut hetkeen, vain pienen pieniä kuuroja. Kasvimaa olikin rutikuivaa. Aleksandra valkosipulit ovat kasvaneet paremmin kuin aikaisemmin kasvattamani. Kynnet on laitettu maahan jo syksyllä.

Hernemaa


Virpiangervot kukkii kasvi- ja mansikkamaan takana valkoisin kukin.




Leikkuujälki Boschin Rotakilla on tasaista. Kolmosella niitettäessä ruoho tuli sen verran lyhyeksi, että seuraavan kerran tarvitsee nurtsilla huristelella viikon päästä.


Tuossa kuvan alareunassa näkyvässä tarhassa on maahumala taas valloittanut koko penkin. Mietin äsken, kun revin humalaa pois, että mitenkä kummassa siitä pääsisi eroon ? Pitäiskö koko tarha kaivaa syksyllä ylös, erotella perennat kaikista rikkaruohoista/ humalista ja vaihtaa multa kokonaan. Huh, kuulostaa aika kovalta hommalta. Varmaan siltikin jäisi johonkin maahumalan lonkeroita luuraamaan ja hetkenpäästä oltais samas jamas. 


Sammalleimut ovat päässeet nyt leviämään, kun otin katekankaan niiden juurelta pois.


Postauksesta tuli pitkä kuin mikä, mutta pakko kertoa vielä, että mesimarjat ja jalomaaraimet ovat kasvattaneet rehevän kasvuston ja kukkivat nyt. Kesällä on odotettavissa herkkumarjoja. 



Alaskanvatukka on viime kesän istutuksia. Siihen odotellaan ekoja maistiaisia. Sen kukat ovat ihanan värisiä.


Pergolan edusta on nyt valmis, laitan niitä kuvia seuraavaan postaukseen.
Toivotaan, että juhannuksesta tulisi kohtalaisen lämmin.
Tähän asti viikko on näyttänyt hyvältä, aurinko on paistellut vaikkakin tuuli on aina vain viileää.

Lämmintä juhannuksenaikaa !


14 kommenttia:

  1. Tuo testikone vaikuttaa tosi toimivalta ja helppokäyttöiseltä. Hyvä kun keksivät uudistuksia leikkureihin, toivottavasti akkujen kestokin parantunut.
    Alaskanvattu on mielenkiintoinen tuttavuus!
    Oikein hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppokäyttöinen akkuleikkuri tosiaan on, en huolisi enää bensaleikkuria. Akku kesti hyvin tuon meidän nurmikon leikkuun. Siinä menee aikaa, kun joutuu kiertelemään ja kaartelemaan.
      Alaskanvattuun pitäisi tulla oranssinpunaisia vattuja. Pian nähdään miltä maistuvat.

      Poista
  2. Olipa kiva ja hyödyllinen postaus! Meillä on nurtsia niin paljon, että mies ajelee päältäajettavalla, mutta minä reuhdon omat alueeni, mihin ei ajettava taivu, kamalan painavalla vanhalla leikkurilla. Mulla tulee ajoa n. 2 tuntia, joten yksi akku ei ihan riittäisi. Varmasti hyvä peli tuo on ja kahdella akulla riittäisi meilläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osannut kuvitellakaan, että akkuruohonleikkuri voi olla noin kevyt. Keveys on mulle niin tärkeää, kun tuo fibromyalgia-pirulainen kipeyttää paikat tosi helposti. 2 akkua olisi hyvä idea, toinen aina valmiina.

      Poista
  3. Olipas ihanan värikäs ja mielenkiintoinen postaus. Me ostimme viime vuonna perinteisen bensakäyttöisen leikkurin, ja sillä on aika hyvä leikata. Tosin tuo iso rinne takapihalla on iso haaste, mutta toiveena olisi saada rinteeseen pengerrys tms. jossain vaiheessa. Mukavaa juhannusta myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Marjorie :) Kiva, että löysitte kans toimivan leikkurin. Onhan bensaleikkureissakin eroja, meidän oli jo parhaat päivänsä nähnyt ;) Rinteet ovat varmaan haastavia, mutta kauniitakin. Itellä ei ole niistä paljoakaan kokemusta, kun aina asunut tasaisella maalla.

      Poista
  4. Näppärä vekotin. Meiltä hajosi bensakone viime kesänä ja käytiin ostamassa uusi. Ukkokulta löysi osan vanhaan koneeseen ja korjaamisen jälkeen otin sen käyttöön, koska sen kanssa ei tarvitse olla niin noko nuuka kivistä ja puunjuurista, joita yhdessä kohtaa pihassa on. Päätin käyttää vanhan koneen loppuun. Taidetaan olla vähän hölmöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mekään maltettu vanhasta luopua kuin vasta osat alkoivat putoilla nurmikolle :D Kolmesta paikkaa oli rikki, niin mies totesi ettei kannata enää korjata. Ja onhan se ekologista, kun käyttää loppuun asti.

      Poista
  5. Pitkät varret valkosipulissa! Kävin omianikin kastelemassa äsken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietinkin jo, että laitoinkohan liikaa kasvimaalannoitetta...mutta, kun valkosipulit tarvitsevat sitä aika paljon. Tekis mieli jo kurkkia, mitä juuresta löytyis.

      Poista
  6. Hyvältä vaikuttaa kone. Hiljainen ääni on hieno juttu! Korvissa kohisee aina ruohonleikkuun jälkeen kuulosuojaimista huolimatta. Maahumala on kaunis, mutta minulla se on päässyt rikkaruohojen listaan: Leviää joka paikkaan ja on erittäin sitkeä. Sitä on meillä nurmikotkin täynnä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rotakin ohjekirjassa suositellaan kans kuulosuojaimien käyttöä, mutta mielestäni siihen ei ole tarvetta. Niin hiljainen ääni koneesta lähtee. Meillä on kans maahumala leviämässä nurmikonkin puolelle. Kunpa en olisi sitä koskaan tontille tuonut !

      Poista
  7. Kätevä vehje. Meidän vanhaa ruohonleikkuria kun käynnistää, pullistuu ohimosuonet. ;O) Kauniita kuvia puutarhastasi. Mukavaa viikkoa, Eija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä pullistui välilevyt vanhaa konetta repiessä :/
      Samoin sulle, toivottavasti Avoimissa aurinko paistaa.

      Poista