tiistai 20. lokakuuta 2015

Talvivalkosipulin istutus


Olen tykästynyt täysin kotimaisiin 'Aleksandra' valkosipuleihin. Istutin niitä tänä syksynä toista kertaa. Viime syksynä istutetuista kynsistä kasvoi suuria sipuleita. Yksi kynsi ei tahdo mahtua valkosipulipuristimeen. Yleensä kynsi riittääkin maustamaan ruoat. Mielestäni makua kotimaisissa Aleksandroissa on enemmän kuin tuontisipuleissa. Meillä syödään valkosipulia harva se päivä, leivän päällä, kastikkeissa, keitoissa, paistoksissa. Ja tuoksut on varmaan sen mukaisia muiden mielestä;). Mutta ei se meitä haittaa, olemme koko porukka valkosipuli-faneja.  Sain nyt uusia Aleksandroja istutettavaksi Hyötykasviyhdistykseltä blogiyhteistyön merkeissä. 


Hyötykasviyhdistyksellä oli myös 'Kodaver' lajiketta. Kokeilen kasvattaa niitä toisessa laatikkossa.
Valkosipulien mukana tuli hyvät ohjeet, Siinä on kerrottu kaikki talvivalkosipulin luonnonmukaisesta viljelystä;
Mikä on talvivalkosipuli, miten talvivalkosipulia viljellään, lannoitus, jakaminen, muut käsittelyt, istutusaika, millainen penkki, istutussyvyys ja -tiheys, kastelu, korjuu ja säilytys, itusilmuista valkosipulia.
Jätin kesällä muutaman Aleksandran kukkavarren kasvamaan. Aion istuttaa niihin kasvaneet itusilmut heti kun tässä ehdin. Laitan pikkuisten istutuksesta toisen postauksen. 


Poistin ohjeiden mukaan viikkoa ennen kynsiin jakamista ja istutusta ylimääräiset kuorikerrokset (ei sisintä). Tällä estetään homeiden pääsy juuriaiheen kautta kynnen sisälle.

Juuri ennen istutusta irrottelin kynnet. Jakamisvaiheessa kynsiä on hyvä käsitellä erityisen varovaisesti. 
  

Ohjeissa neuvottiin tekemään lämpökäsittely;
joko liottamaan kynsiä tunti 40-asteisessa vedessä tai
vuorokausi 40 asteen lämmössä.
Lämpökäsittelyllä torjutaan naattihometta.
Tein ensiksi mainitun. Otin avuksi oikein paistomittarin ;)


Valmistelin kasvimaata jo aikaisemmin laittamalla laatikoiden pohjalle Biolanin Luonnonlannoitetta. 
Blogiyhteistyössä mukana Biolan Oy

Ohjeissa sanotaan, että palanut hevosenlantakomposti tai rakeinen luonnonmukainen kanankakkalannoite ovat välttämättömiä, jotta saadaan isoja sipuleita. Lannoite annetaan jaettuna eli ensimmäisen kerran ohut kerros vakoon multaan sekoitettuna istutuksen yhteydessä. Toisen kerran mullan pintaan sekoitettuna keväällä maan sulettua. Kolmannen kerran kesäkuun puolivälissä.

   
Sitten kynnet maahan, noin 5-7 cm syvyyteen. Toinen hyvä ohje on; kynnen päällä pitää olla maata sen korkeuden verran. Olen joskus istuttanut kynnet liian syvään, n. 15 cm.n syvyyteen. Niiden kasvuunlähtö viivästyi keväällä ja sipuleista tuli pieniä. 


Istutin kynnet n. 10 cm.n välein. 
Rivivälin olisi hyvä olla 35-50 cm. Nämä tulivat nyt vähän tiheämpään, kun kolme riviä piti saada mahtumaan laatikkoon. Ja hyvinhän ne mahtuivat tänäkin kesänä kasvamaan tuolla reilulla 20 cm rivivälillä.


Katteeksi suositellaan reilun 10 cm kerrosta olki- tai koivunlehtikatetta. Meiltä löytyy vain vaahteran lehtiä, kokeilin silputa ne ruohonleikkurilla. Pelkäsin, että tukehtuuko akkuruohonleikkuri moiseen lehtikasaan. Mutta sehän rouskutti vaivatta lehdet pienemmäksi silpuksi. Lehtikasa mahtui just keruusäiliöön.


Kesän käytössä ollut Boschin Rotak akkuruohonleikkuri oli kyllä oiva valinta muutenkin meidän puutarhaan. Tykkään todella paljon, kun bensan kanssa ei tarvitse enää läträtä. Riittää, kun akun laittaa lataukseen niittämisen jälkeen ja seuraavalla kerralla on taas menopeli valmiina. Eikä ruohonleikkuu tunnu enää raskaalta hommalta. Akkuruohonleikkuria on niin kevyt työnnellä ja käännellä puiden ja puskien välissä. 
Blogiyhteistyössä mukana Robert Bosch Oy 
 


Siinä on valkosipuleilla vaahteranlehtipeitto lämmittämässä. 
Jos mielit ensi syksyksi tuoreita valkosipulinkynsiä, niin nyt on hyvä aika istuttaa. Nyt ne ehtivät vielä juurtua ennen talven tuloa


Laatikoiden väleissä on nyt hienoa hiekkaa. Olen miettinyt, pitäisikö siihen hakea mursketta ? Se voisi paremmin pysäyttää kotiloiden marssia. Tuosta hiekalta on kyllä kätevä haravoida moskat pois. Jotain siihen pitäisi kuitenkin hakea, että saisi katekankaat piiloon.

19 kommenttia:

  1. Ukkokulta tilasi Aleksandraa Hyötykasviyhdistkseltä, mutta ei ole niitä vielä laittanut maahan.
    Tein eilen meidän kasvimaalle saman tempun eli levitin laatikoiden väliin kivituhkaa. Josko siten jäisi vähemmän lymypaikkoja kotiloille. Ja onhan se siistimmän näköistä ja helppohoitoisempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvinhän tässä vielä ehtii istuttaa. Kivituhkakäytäviltä on varmaan helppoa haravoida roskat pois.

      Poista
  2. Valkosipuli onkin ihan parasta ruoan, kuin ruoan kanssa. Meilläkin sitä käytetään lähes joka päivä. Mukava ja hyödyllinen postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Valkosipuli on niin terveellistäkin, että sitä popsii jo senkin takia mieluusti.

      Poista
  3. Viikonloppuna olisi tarkoitus laittaa omat Aleksandrat maahan! En ole koskaan tehnyt tuollaista lämpökäsittelyä, eikä sipuleilla ole ollut tähän mennessä mitään tauteja. No nyt tietty ovat sitten ihan rupisia ensi syksynä kun menin kehumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän ne kasva yhtä meheviksi kuin ennenkin :) Sitä on kiva kokeilla kaikenlaisia jippoja, joskus niistä voi olla apuakin.

      Poista
  4. Itsekin olisi suunnitelmissa kylvää talvivalkosipulin kynnet maahan viikonloppuna, toivottavasti plantagenista vielä löytyis niiden sipuleita, myöhään jäi niiden hankinta tänä vuonna.
    Toivottavasti saat hyvän sadon kummastakin talvivalkosipuli lajikkeesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myöhään olin minäkin asialla. Katsoin, että hyötykasviyhdistyksen verkkokaupasta oli jo sipulit loppuneet. Toivottavasti löydät, ainakin täällä plantiksessa niitä oli. Ja torilta voi löytyä jonkun paikallisen kasvattamia.

      Poista
  5. Aleksandrat, aikoinaan Hyötykasviyhdistykseltä hankittuina (edellinen kanta taantui ja siksi piti hankkia uusi) ovat siis jo meillä maassa. Suosin syvempää kylvövakoa, hyvin ovat kasvaneet, valkkarihan kasvattaa hyvin voimakkaat juuret, jotka saattavat nostaa pistokkaan pintaan. Valkkarin peitän myös lämpimään nukkumaan talviuntaan. Ihania ovat maultaan! Itusilmuja otan talteen, isäntä niitä pureskelee flunssan pyrkiessä päälle ja ruokiinkin niitä joskus laittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Saila vinkeistä ! Hyvä tietää, että Aleksandrat jaksavat ponnistaa pinnalle vähän syvemmältäkin. Eipä tullut mieleen, että itusilmujakin voi syödä. Ajattelin niiden olevan jotenkin keskeneräisiä :o Aina sitä oppii uutta :)

      Poista
  6. Asiapitoinen postaus taas kerran! Blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kävin katsomassa :) Vastailen siihen lähiaikoina. Tänään kirjoittelin vastaukset toiseen haasteeseen, jonka sain aikaisemmin.

      Poista
  7. Puutarhassasi taitaa kasvaa todella paljon marjapensaita ja hedelmäpuita! En löytänyt nopeasti sellaista postausta, jossa esittelisit mitä kaikkia hyötypuita ja -pensaita kasvatat. Olisi huippua, jos joskus jaksaisit esitellä ne yhdessä postauksessa. Siitä olisi valtavasti iloa meille, jotka vielä mietimme mitä kaikkea pihalla voisikaan kasvattaa. Toki juttuja taitaa löytyä tagejakin selailemalla, sinulla vain kasvaa niin erilaisia kasveja, että tageja on valtavasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä muista olisinko johonkin postaukseen kaikkea yrittänyt laittaakaan. Mutta kiitti vinkistä, voisin kirjoitella sellaisen. Lyhyesti kerrottuna meillä kasvaa hedelmäpuista päärynä, 3 omenaa, 3 luumua, sinikriikuna, 4 kirsikkaa ja aprikoosi. Marjoista pensasmustikkoja, viinimarjoja, saskatooni, vadelmia, gojimarja, karpalo, mesimarja, lakka, mansikkoja, siinä suurin osa. Sinulla onkin jo lämpimämpi ilmasto siellä saaristossa. Saat kasvatettua vaikka ja mitä herkkuja.

      Poista
    2. Tuossa listassasi on minulle uusia sinikriikuna ja aprikoosi sekä pensaissa saskatooni, mesimarja, lakka ja karpalo. Tai siis osaa olen syönyt (sinikriikuna ja saskatooni ovat ihan uutuuksia), mutta noiden muiden osalta ei ole käynyt mielessä, että niitä voisi pihalla kasvatella. Joten tästä tulee talvella mukavaa puutarhaunelmointilistaa, etenkin jos ehdit postauksen jossain vaiheessa talvea tehdä. :)

      Persikkapuuta aion jonain päivänä koittaa... Jollakin oli blogissaan upea persikka, pitäähän sitä testata!

      Poista
    3. Sinikriikuna on pienempi ja makeampi kuin Sinikka luumu, muuten samannäköinen. Saskatoonin marja muistuttaa vähän mustikkaa. Persikan haluaisin kans. Aprikoosi on pärjännyt talven ulkona. Muutama kukka tuli tänä keväänä, mutta ne lentivät taivaan tuuliin kevätmyrskyillä. Persikka kannattaa istuttaa tuulelta suojaiseen paikkaan, jos sellainen löytyy.

      Poista
  8. Viikonloppuna laittelin Aleksandrat maahan ja nyt jännittelen miten ensi vuonna sato onnistuu. Kiitoksia vinkistä! Lämpökäsittely jäi tosin hieman puolihuolimattomaksi, koska en mitannut veden lämpötilaa ja en laittanut istutusvaiheessa mitään lannoitetta, koska unohdin sitä hakea. Meillä on mökki puutarhoineen havupuiden keskellä, joten lehtikatetta en siihen päälle saa kerättyä suojaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä vaan :) Keväällä, kun muistat laittaa lannoitetta ja vaikka kesällä toisen kerran niin eiköhän sipulit kasva. Ruohokate olis kans hyvää alkukesästä, jos mökiltä löytyy nurtsia. Ei meilläkään viime talvena ollut lehtikatetta ja hyvin tarkenivat talven yli.

      Poista
    2. Nurtsiakaan ei löydy. :D Täytyy varmaan tulevaisuudessa istuttaa johonkin himoitsemani vaahtera niin saisin siitä aina hyvin lehtikatetta. Lannoitukset täytyy tosiaan muistaa keväällä ja kesällä, jotta saisi hyvät valkosipulit. :)

      Poista