sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Helteisiä marjanpoiminta, uinti- ja ongintapäiviä


Moi ! Täällä on taas täysi marjahärdelli käynnissä. Masuihin on popsittu tuoreeltaan mansikkoja, mesimarjoja, vattuja ja saskatooneja niin, että navat paukkuu. Pakkaseen olen tehnyt marjasekoituksia sen mukaan, mitä milloinkin on kypsynyt. Näissä rasioissa on punaisia ja keltaisia vadelmia saskotoonien kera. Aikaisemmin kypsyneet mansikat saivat makupariksi kasvihuoneesta teivadelmia. Valko- ja punaherukkoja on myös sujahtanut rasioihin. Niitä sitten kippaillaan talven mittaan aamupuuron päälle. 



Saskatoon eli marjatuomipihlaja Northline pysyy kapeana puskana vaikka korkeutta on 2,5 m.


Kypsiä saskatooneja saa poimia melkein päivittäin. Marjat ovat olleet nyt tosi löyhässä, raakileetkin tippuvat helposti. Kypsyessään ovat kasvaneet tänä vuonna suuremmiksi kuin aikaisemmin. Sama homma on ollut vadelmilla. Taisin antaa keväällä reilummalla kädellä marjalannoitetta.




Muutama mesimarja antaa makoisat aromit marjasekoituksiin. 



Kirsikat alkavat kypsymään. Niistä taidan keitellä taas hilloa saskatoonien kanssa. Se oli viime vuonna meidän suosikki ja loppui tietysti ensimmäisenä. Nyt on luvassa uusi satsi.


Maissit ovat hurahtaneet puoleentoista metriin. Eiköhän nekin ehdi, onhan nyt syksyyn vielä piiiiiiitkä aika, eikös ? Kasvimaata on saanut kastella usein. Ruohosilppu juuristolla on vähän auttanut maata pysymään pidempään kosteana. Unohdin kastelun, kun marjarumba alkoi. Valkosipulien päät pääsivät kellastumaan. Muutama valkosipuli on jo päätynyt pinaattimuhennospatoihin, mutta kynsien kasvu näytti niissä olevan vielä vaiheessa. Toivottavasti kasvavat vielä vaikka varret vähän kuivahtivat.


Pergolan köynnöskasvit menivät uusiksi. Viime talven jäljiltä eivät lähteneet kasvuun niin ruusut kuin kärhötkään. Köpelösti kävi myös viiniköynnöksille. Istutin uudet viiniköynnökset päätyihin, valitsin varmemmat Zilgat. Niiden pitäisi kestää täällä III ulkonakin, kasvihuoneessa ainakin kasvavat hyvin.


Hellepäivinä pinkaistaan heti rannalle, kun on vähänkin luppoaikaa. Ensimmäisellä uintikerralla ei kyllä ollut Raippaluodossa helteestä tietoakaan. Pulikoin siinä hetken ja tulin pian viltille lämmittelemään. Varpaat eivät sitten aivan heti lämmenneetkään, olivat viti valkoiset ja tunnottomat. Siis heinäkuulla varpaat kylmettyvät kuin keskellä talvea, mitä ihmettä. Minä siinä sitten tepastelin lämpimällä rantahiekalla ja lämmittelin kivellä kohmeisia varpaitani muina naisina, mukamas ihastelellen Suomen kesää. 


Muutaman päivän päästä uskaltauduin uusinta yritykselle nauttimaan kesästä. Strömsön rannassa oli sentään vesi lämmennyt ja minäkin pysyin sulana. Siitä lähtien on kyllä autossa kulkenut mukana uikkareiden ja pyyheen lisäksi pitkävartiset villasukat.

  

Eilen oli niin lämmin päivä, että lähdimme vielä illalla toisen kerran rannalle. Kävin ensin uimassa ja menin sitten poikien kanssa kalastelemaan. Siiri sai tänään aamiaiseksi haukea ja illalliseksi ahventa. 




Ahvenet saivat rauhassa syödä, kun minä unohduin ihastelemaan auringonlaskua.
Toivotaan, että lämmin kesä jatkuu vielä pitkään.
Kuulumisiin :)