torstai 20. huhtikuuta 2017

Kirja-arvonta !

                                                  * blogiyhteistyössä Gummerus Kustannus Oy


Tykästyin niin paljon tähän uuteen puutarhakirjaan Kukoistava Keidas, että halusin arpoa teille ihanille lukijoille myös oman kappaleen. Niinpä kustantaja lähetti kirjan arvontaa varten. Kiitos Gummerus Kustannus!

Arvontaan osallistuvat kaikki tähän postaukseen ja Facebookin tai Instagramin puolelle jätetyt viestit, joissa mainitaan "osallistun arvontaan".  

Voit käydä kurkkaamassa aikaisemmasta postauksesta lisää kirjan aiheista: http://paarynapuunvarjossa.blogspot.fi/2017/03/kukoistava-keidas.html



Kirja näyttää olevan jopa niin suosittu, että Gummeruksen lähettämä ensimmäinen arvontakappale katosi mystisesti matkalla kustantajalta minulle. Toivottavasti sekin kirja tuottaa iloa lukijalleen ja antaa ideoita puutarhaan.  Nyt vain osallistumaan arvontaan ja 143 sivua uusia ideoita pihaan, terassille ja parvekkeelle voi olla pian matkalla sinulle !

Suoritan arvonnan viikon kuluttua 27.4.2017 klo 18.00.

ONNEA ARVONTAAN !


@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@




torstai 6. huhtikuuta 2017

Mullan- ja ruukunvaihtoa ja mutakylpyjä

                                                     * blogiyhteistyöpostaus/ Orthex Group kestokasteluruukut, vesisaavit/ Biolan mullat


Viime viikonloppuna täällä oli varsinainen multasirkus. Kannoin varastossa talvehtineet kasvit sisälle. Aitokiivi, oliivi, verenpisara ja mandariiniruusu saivat uudet mullat ja isommat ruukut. Edellisestä mullanvaihdosta onkin aikaa. Aikaisempina vuosina olen siirtänyt kasvit varastosta suoraan ulos, mutta nyt jätän ne sisälle odottamaan yöpakkasten loppumista. Idea sisälle siirtämisestä tuli, kun huomasin kiivin ensimmäiset kukannuput. Varastossa on vain alle 10 astetta, joten siellä kukinta tuskin onnistuisi.

Aitokiivi 'Jenny' 26.3.


Mietin minkälainen ruukku olisi kätevin kiiville. Päädyin Orthexin 30 litran vesisaaviin. Se on kevyt ja kahvat ovat todella kätevät, kun kiiviä joutuu siirtelemään varastosta kasvariin. Valkoinen saavi näyttääkin ihan kukkaruukulta. Multatilaa tuli sopivasti lisää muutama sentti joka puolelle. Laitoin saavin pohjalle lecasoraa ja uutta turvemultaa.


Osa kukannupuista ruskistui mullanvaihto-operaation jälkeen, olisi pitänyt tehdä se ehkä jo aikaisemmin. Tai sitten se kuuluu asiaan, tiedä häntä. Pian nähdään, kehittyykö  nupuista mitään. Lehdet ottivat myös vähän nokkiinsa. Varastossa kasvaneet lehdet ovat yleensäkin tipahdelleet kasvihuoneeseen siirtämisen jälkeen. Mutta kiivi kasvattaa aina uudet. Viime vuonna annettu hedelmä- ja marjalannoite oli näköjään hyväksi kiiville, kun nuppuja tekee ensimmäisen kerran. Annan sitä taas myöhemmin, kunhan se on vähän juurtunut.
  
 Kiivi viime kesänä kasvarissa.

Siiri ei tiennyt miten päin olisi, uusi multa oli niin ihanaa :D


"Mitä mä muka tein ??? Iteppä toit mullat sisälle !"
Tässä vaiheessa äiskää ei enää naurattanut. Siiri sai lähteä mutakylvystä suihkun puolelle. 


Oliivi on pudottanut talven aikana suurimman osan lehdistään. Mutta eiköhän se taas uudet kasvata kevään mittaan. Oliivi on myös kesät terassilla, toivon uuden kestokasteluruukun helpottavan  kastelurumbaa. Valitsin isohkon 40 cm kestokasteluruukun sen vuoksi, että se sallii pienet unohdukset kastelussa ja pärjää kesälomareissujen ajan itsekseen. Vaikka pidänkin valkoisista ruukuista, on tumman harmaa Pauliina säiliöruukku kivaa vaihtelua. Sen väri korostaa hyvin oliivin hopeanharmaita lehtiä.

Oliivi viime syksynä.


Rungollinen verenpisara näyttää tällä hetkellä onnettomalta, Vein sen ensin kevätsuihkuun, jotta se heräisi uuteen kesään. Vaihdoin sitten raskaan saviruukun kevyeen kestokasteluruukkuun. Verenpisaraa on saanut kastella kesähelteillä hikihatussa, säiliöruukkuun saa nyt 5 litraa vettä jemmaan. Altakastelumulta ei ihan riittänyt, täytyy hakea lisää.


Verenpisara on viihtynyt parhaiten terassilla, jossa luumupuut varjostavat kuumimmalta iltapäivän pahteelta. Kuva viime kesältä.


Äitienpäiväksi saamani mandariiniruusu oli kellahtanut vinoon.Siirsin sen isompaan saviruukkuun ja suoristin samalla. Lecasoraa pohjalle muutama sentti, sen päälle kesäkukkamultaa ja pinnalle mustaa multaa ruukkukasveille. 

Mandariiniruusun viime kesän kukintaa terassilla.


Etsin kissojen ja koirien kanssa kuitupalmulle isoa, mutta kuitenkin kevyttä ja kaiken lisäksi valkoista ruukkua. Ja pitää sen olla tarpeeksi leveäkin, jotta pysyy kovillakin tuulilla pystyssä. Aikaisemmin palmulla oli valkoinen saviruukku, joka kellahti kumoon, pyöri pitkin pihaa ja halkesi. Loppujen lopuksi valinta oli helppo, koska mitään muuta passelia vaihtoehtoa en edes löytänyt.  Päädyin Orthexin valkoiseen 80 L vesisaaviin. Leveys on riitävä, se on tullut testattua jo harmaalla saavilla. 80 litran saavin korkeus on maximi, korkeampi ruukku ei enää mahtuisi varastoon, palmu hipoo jo kattoa. En tiedä, miten ihmeessä saan ja jaksan palmun siirrettyä uuteen saaviin. Se painaa jo paljon. Täytyy huudella muutama riski mies apuun :D


Kuitupalmu saa vielä olla sisätiloissa. Vaikka sen pitäisikin kestää -10 pakkasta, mutta odotelkoon lämpimässä yöpakkasten loppumista.


Kuitupalmu toimii kesäisin näkösuojana terassilta tielle päin. 


Enää pari kuukautta, niin tarkenee taas terassilla. Kuvat viime kesältä.



Jalopelargonit ovat aika onnettoman näköisiä tällä hetkellä. Toivottavasti uudet mullat saavat ne piristymään ja kukkimaan. 


Mukavaa kesän odottelua !


tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kukoistava keidas

     Kirjavinkki
                                        * yhteistyöpostaus Gummerus Kustannus Oy ja Adlibris-verkkokirjakauppa


Tiistain päiväkahviseurana oli juuri ilmestynyt kirja Kukoistava keidas - pihan ja puutarhan uusi loisto. Sain sen kustantajalta arvosteltavaksi. Ensilukemalta 144 sivuinen kirja näyttää monipuoliselta ja käytännönläheiseltä. Sisältö on jaoteltu neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa - Näin teet haasteellisesta tontista kauniin, on ideoita mm. rinne-, tasamaan- ja mökkitontille. 


Toinen osio - Näin hyödynnät hankalat olosuhteet, on itselle mielenkiintoisin. Olen jo pitkään haaveillut istutuksista pihatien molemmille puolille. Paikka on haastava, siihen sopii hyvin tuuli ja aurinko.  Pohjamaa on nurmikon alla pelkkää kiveä ja savea. Lisäksi talvella tien reunoille kasataan lumet. En ole keksinyt, mitkä kasvit siinä voisi menestyä. Kirjasta löytyi kasvivinkkejä niin tuuliseen, paahteiseen kuin savimaahan ja lumikinosten allakin pärjääville. Tästähän saan vain valita sopivan väriset ja korkuiset perennat ja pensaat, helpotti huomattavasti suunnitelmia.


Kolmannessa osiossa - Näin istutat uutta, on ideoita kukkapenkkien tekemiseen, esim. kukkapenkki turveharkkoreunuksella. Sillä systeemillä olen tehnyt pensasmustikkapenkit ja se on osoittaunut hyväksi ideaksi. Turveharkkojen keskelle oli helppo laittaa rodomullat sekä mesimarjoille, lakalle ja karpalolle omat multaseoksensa. Pystyisinköhän käyttämään tienvierikukkapenkeissä turveharkkoja, hmm..haluaisin kuitenkin tuossa kohtaa turveharkot jotenkin piiloon, täytyypä miettiä...


 Kolmannessa osiossa on myös mielenkiintoinen luku - Kasvata marjapensas säleikössä. Sitä olen kokeillut valkoherukalle mustikkamaan aidassa, jonka kasvu on kylläkin päässyt riistäytymään verkosta. Täytyykin leikata se nyt kirjassa olevilla ohjeilla kuosiinsa. Säleikkökasvatus houkuttaa muutenkin, sillä tavoin saisi mahtumaan pieneen tilaan vaikka mitä erikoisuuksia. Vapaa kasvutila, kun alkaa olla vähän kortilla tällä tontilla.


Neljäs osio, 28 sivua - Kierrätystä, nikkarointia ja tuunausta. Näillä ohjeilla jopa minäkin osaisin nikkaroida yrttilaatikon ikkunanpokakannella, näppärän taimipöydän tai risuamppelin.

Kukoistava keidas puutarhakirja on koottu Viherpiha-lehden artikkeleista. Tässä postauksessa olevat kuvat olen ottanut tämän kirjan sivuista.


Jos inspiraatio iski ja haluaisit tutustua kirjaan tarkemmin, pääset tilaamaan alla olevasta Adlibris-verkkokirjakaupan linkistä oman kappaleesi;





perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kevätmessut lähestyvät, Lippuarvonta !

* yhteistyössä Biolan



Hei ! Oletko menossa Kevätmessuille Helsinkiin huhtikuussa ? Nyt on hyvä mahdollisuus voittaa liput itsellesi ja ystävällesi. Voit osallistua arvontaan jättämällä kommentin tähän postaukseen. Myös blogini facebook- ja Instagram-sivuille jätetyt kommentit ovat mukana arvonnassa.

Osallistumisaikaa on viikko, joka alkaa nyt ja päättyy 17.3.2017 klo 23.00. Ilmoitan voittajan seuraavana päivänä. Liput 2 kpl lahjoittaa Biolan.

Samalla lipulla pääsee viisille messuille;
Oma Koti, Oma Mökki, Kevätpuutarha, Sisusta, Lähiruoka ja Luomu

Linkistä pääset tutustumaan Kevätmessujen sivuille;
Kevätmessut 6.-9.4.2017, Messukeskus Helsinki

Nyt vain osallistumaan, ONNEA ARVONTAAN !


      🍀🌿🍀🌿🍀🐥🐤🍀🌿🍀🌿🍀🐥🐤🍀🌿🍀🌿🍀🐥🐤🍀🌿🍀🌿🍀



Aurinkoista lauantai aamua ! ARVONTA ON NYT SUORITETTU

Messulippujen arvontaan osallistui 39 henkilöä. Täällä blogissa 18, Facebookissa 2 ja Instagramin puolella 19. Laitoin osallistujille numerot 1-39, onnetar suosi numeroa..... 34 ja se on

                               Puutarhailua - Soila O N N E A  !
Ilmoitatko yhteystietosi, niin saadaan liput matkaan heti alkuviikosta ?



      🌷🌸🌷🌷🌷🌸🌸🌸🌷🌸🌷🌷🌷🌸🌸🌸🌷🌸🌷🌷🌷🌸🌸🌸🌷🌸🌷





tiistai 7. maaliskuuta 2017

Kevät alkoi !


Täällä on hiihtolomat hiihdetty, nyt alkaa kevät 🌿🌿🌿🌿🌿🌿! 
Ensimmäinen kevään merkki on tietysti herneenversojen kasvattaminen. Laitoin tänään ikkunalle altakasteluruukkuihin taimimullat ja herneet. ILO-sarjan amppeli riippuu keittiön ikkunalla. Muutaman päivän päästä sieltä saa napsaistua tuoreita versoja leivälle. 


Mietin pitäisikö laittaa toiset kaksi ruukkua tuohon telineeseen. Siihen saa laitettua enintään kuusi ruukkua päällekkäin. Kahdelle lisäruukulle olisi käyttöä, saisi herneenversojen lisäksi pari yrttiä samaan telineeseen. Amppeli on kätevä, kun ruukut eivät vie pöytätilaa. 


Vaijerit on säädetty nyt pisimpään asentoon. Pelkäsin mahtaako kiristysruuvit pitää vaijerit kiinni vai mätkähtävätkö ruukut pöydälle, mutta jämäkästi ovat vaijerit pysyneet paikoillaan. Ikkunoissa ei ole tietysti nyt tarranauhaverhoja, mitkä noihin kiskoihin kuuluisivat nipsuverhojen päälle. Kokeilin vihreitä paneeliverhoja poikkipäin ja siinähän ne ovat roikkuneet jo muutaman viikon. Onhan tässä kevättä jäljellä sisustushommillekin.


Aloitin kasvatukset edellisvuosilta jääneillä siemenillä. Enhän minä malta mitään poiskaan heittää. Katsotaan nyt itävätkö nuo ja laitan sitten myöhemmin lisää. Siemenet on lähettänyt jo aikaisemmin Schetelig.

Blogiyhteistyössä mukana myös Biolan;
Ilo-kasvatussarja / amppeli ja altakasteluruukut
Musta multa huonekasveille


Mangon jättisiemen jäi kuivumaan turhan pitkäksi aikaa, mutta kokeilen lähteekö vielä itämään.  Laitan toisen tuoreemman yksilön multaan, kunhan muistan ostaa uuden hedelmän. Etsin kasvualusta vinkkejä mangolle, joku suositteli huonekasveille tarkoitettua mustaa multaa. Toisessa suositeltiin hiekkaa. Oletko sinä kokeillut mangon kasvatusta, miten on onnistunut ?


Laitoin siemenen ruukkuun lamalleen, niinhän se taitaa luonnossakin maahan tipahtaa. Ja multaa päälle pari senttiä.  Kasvualustaksi musta multaa huonekasveille. Vein ruukun saunaan, siellä on meillä trooppisin ilmasto, laattialämpö lämmittää. Saas nähdä lähteekö kasvamaan.


Siiri kävi jo tutkimassa, onko kasvihuone lämmennyt. Vielä pitää odottaa.


Suurimmaksi osaksi hiihtolomalla oli ihanan talviset kelit, aurinko paisteli täydeltä terältä. Mitä nyt parina päivänä satoi vettä, onneksi loppuviikosta taas pakastui. Luntakin tuli sopivasti, joten pääsin tuulettelemaan hiihtopipoa.





Toivotaan lisää aurinkoisia kevättalven päiviä :)


maanantai 6. helmikuuta 2017

Pitkiä pellavia !


Tunnelmallinen tammikuu on takana, oli pakkaspäiviä ja kauniita auringonnousuja, mutta lunta ei nimeksikään. Hiihdotkin taitavat jäädä hiihtämättä näillä leveysasteilla. Tuskin lunta enää niin paljoa tulee. Samoin, jos laskiaisen pulkkamäkeen mielii, pitää pulkan alle asentaa renkaat. Muuten laskusta tulee todella lyhyt ja ensi syksyn pitkät pellavat jäävät vain haaveeksi. Muistatko vanhan laskiaisperinteen "Pitkiä pellavia"- huudahduksen ? Siitä tulikin mieleeni, että äitini sisar viljeli aikoinaan pellavaa. Muistan vain kauniin sinisenä kukkivan pellon. Ja kurssit, joissa tätini opetti pellavan käsittelyä. Jos oikein muistan puhuttiin karstauksesta. *Korjaus: väärinpä muistin, pellavaa rohkitaan, loukutetaan, lihdataan ja häkylöidään. Kiitos Mari korjauksesta :)


Minä olen oppinut käyttämään pellavansiemeniä vatsavaivojen hoidossa. Olen ennenkin maininnut ohimennen vatsavaivoistani, mutta nyt päätin tehdä siitä oikein oman postauksen. Olen niin helpottunut, kun masuni on vihdoinkin rauhoittunut. Tein muutama vuosi sitten sellaisia muutoksia kuin; jätin karkit ja limukat pois, vähensin rukiin ja vehnän syöntiä ja lisäsin kauraa sisältävien leipien ym. käyttöä, vaihdoin tavalliset leivonnaiset gluteenittomiin. Ensimmäiseksi aamulla pistelemme poskeen kaurapuuron, jossa on marjoja ja pellavansiemenrouhetta tai -siemeniä. Vatsa kiittää ja on tyytyväinen koko päivän. 

Tähystyksen tehnyt lääkäri kertoi, että toisten vatsa rauhoittuu gluteenittomalla ruokavaliolla, vaikkei keliakiaa olekkaan. Joten kokeilin täysin gluteenitonta jo 80-luvulla, se tepsi silloinkin. Nyt tässä toisessa rupeamassa vatsa kestää jonkin verran gluteenia. Unohdin jossain matkan varrella aamupuuron, mutta kiitos miehelleni, hän alkoi sitä taas keittelemään. Minä vannon kaurapuuron nimeen, esim. neljänviljan- ja riisipuuroon masuni ei ole yhtä ihastunut.

*yhteistyöpostaus Hyvinvoinnin Tavaratalo Oy.n kanssa

 Aikaisemmin meillä on käytetty pellavansiemeniä, mutta nyt huomasin Hyvinvoinnin Tavaratalossa olevan tällaista pellavarouhetta, jossa on mukana myös marjajauhetta. Omasta pakastimesta ei löydykään tässä olevia karpaloja, tyrnejä ja ruusunmarjoja. Rouheessa on myös mustikkoja ja kauralesettä.   

.

Kirja on varsinainen tietopaketti pellavarouheen terveysvaikutuksista. Itselle uutta tietoa oli mm. se, että rouheesta lima-aines irtoaa helpommin kuin kokonaisista siemenistä. Luulin sen olevan toisinpäin. Myös ravintoaineet imeytyvät rouheesta paremmin kuin kokonaisista. Muistan jo lapsuudesta, kun isäni laittoi illalla vesilasiin pellavansiemeniä. Aamulla siemenet lilluivat limaisessa vedessä ja iskä kulautti sen naamaansa. Lapsen silmin se ei näyttänyt mitenkään herkulliselta, Mutta aikuisena, kun oma vatsa alkoi temppuilemaan, muistin isän erikoisaamiaisen. Siitä lähtien pellavansiemenet ovat kuuluneet meidänkin vakiovarusteisiin. Ja vatsat toimii kellontarkasti :)


Laitan pellavarouheen jo puurohiutaleiden joukkoon, jotta se ehtii turvota 10-20 minuuttia. Rouhe turpoaa nesteessä 8 kertaiseksi. Jos rouheen syö samantien, se turpoaa vasta suolistossa ja imee nestettä sieltä. Siitä voi tulla ilmavaivoja. Jos ei aamulla ehdi puuroa keitellä, voi laittaa 2 ruokalusikallista rouhetta turpoamaan vesilasiin ja runsaskuituinen aamupala valmistuu itsestään 20 minuutissa. Marjaisesta pellavarouheesta saa myös kivan lisän viilin tai esim. luonnonjogurtin joukkoon. Linomix on gluteeniton ja laktoositon Avainlippu-tuote.


Lähde: Parantava ruoka Pellavarouhe, Mividata Oy
Kirjassa mainittuja hyviä syitä käyttää pellavansiemenrouhetta;

- edistää vatsan toimintaa
- lievittää ärtyneen suolen toimintaa
- sisältää tärkeitä omega-3-sarjan rasvahappoja
-vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää
- säätelee verensokeria
- edistää maitohappobakteerien kasvua ja parantaa ruoansulatuskanavan mikrobitasapainoa
- on hyvä kivennäis- ja hivenaineiden lähde


Helmikuisena aamuna goji-marjan oksat ovat vielä täydessä talviunessa.
Saas nähdä saataisiinko jo ensi kesänä ensimmäiset goji-marjat, on niitä jo muutama vuosi odoteltukin.

Lempeää helmikuuta <3