tiistai 6. kesäkuuta 2017

Kesä alkaa Sargentiin ja Lumikin kukista


Niin se vain on, että taas ollaan tässä vaiheessa. Kelit ovat olleet sitä mitä ovat, huipennuksena vielä jäätävä kesäkuun alku. Josko nyt tällä viikolla se Kesä alkaisi ja saisi heittää pipon kiristämästä päästä.



En ole täällä puhunut pitkään aikaan muusta kuin kasvijutuista. Elämä ei aina kuitenkaan ole sitä päivänpaistetta. 



Sairaudet, nuo ikävät seuralaiset, niitä tuntuu riittävän. Jos siitäkin pitää jotain positiivista etsiä, eipähän kesken lopu :o No joo, vakavasti ottaen, olen käynyt viime vuosina kamppailua sen kanssa kuinka jaksan kantaa omat vaivani, fibromyalgian tuoman väsyn, miehen ties monennenko kerran uusiman syövän, sen mukanaan tuomat sytostaatti, sädehoidot, kantasolusiirrot, keuhkoveritulpat ja kaiken maailman tulehdukset. Vaikka yksi syöpää sairastaa, koko perhe sitä elää mukana. Elämä on pitkään ollut tasapainoilua pelon, luottamuksen, ahdistuksen, tsemppaamisen vuoristorataa ylös ja alas.



Joskus positiiviset jutut tahtovat jäädä negatiivisten jalkoihin. Tiedätkö tunteen, kun joku asia alkaa viemään kaiken huomion, ei millekään muulle enää tahdo riittää energiaa ? Tämä blogi on ollut yksi niistä, joka on aina täyttänyt energiavajetta. 



Blogin pitäminen ja kasvien kuvaaminen on sitä minun omaa aikaa, rentouttavaa sellaista. Saan hetkeksi unohtaa kaikki negatiivisuudet. Monta kertaa on ollut mielessä, pitäisikö blogin pitäminen lopettaa. Mutta jotenkin sitä vain jatkaa. Puutarhakuvilla ja puutarhaharrastuksella yleensäkin on ihmeellisen positiivinen vaikutus. Luonnon kauneus ja rauha antaa voimaa ja luottamusta siihen, että tästäkin päivästä taas jotenkin rämmitään eteenpäin. 



Kiitos kaikille teille ihanille lukijoille, jotka olette jaksaneet lukea näitä mun puutarhajuttuja 💗  Kommenttinne ovat aina piristäneet. Eihän täällä yksin olisi huvittanut höpötellä näiden vuosien aikana. Olette ihania 😍


Tällainen pläjäys tällä kertaa, jatketaan hommia ...
Nyt näyttäisi kesä alkavan, saan vihdoin viedä taimet kasvihuoneeseen 👍

Lämmintä kesän alkua ja aurinkoa päiviisi !


16 kommenttia:

  1. Ehdottomasti kannattaa jatkaa blogin pitoa, jos se antaa energiaa. Minäkin olen tykännyt jakaa näitä kasvihöpinöitä saman henkisten kanssa. Vuosien myötä on tullut jo perinteiset kuvat otettua, mutta toisaalta kukkakuvat ovat aina yhtä kauniita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkan nyt ainakin toistaiseksi. Totta, kaikenlaiset kukkakuvat jaksaa ihastuttaa kesästä toiseen. Varsinkin keväällä kaikki on aina yhtä ihmeellistä :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Rusokirsikka ja valkokirsikka kasvavat nyt lähellä toisiaan (valkokirsikka muutti). Kivan näköistä, kun ne kukkivat samaan aikaan.

      Poista
  3. Tämä on sellaista positiivista lääkettä, luonnonterapiaa, älä lähde näistä joukoista pois! Kirjoittelu, kaikki ihanat kuvat ja toisten jakamat kommentit ovat ihanaa eliksiiriä muuten joskus niin raskaaseen arkeen. Voimia teille ja auringonlämpöä elämäänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku <3 Yritetään pitää lippu korkealla.

      Poista
  4. Kasveista ja kukkasista jaksaa jutella ja lukea toisten juttuja vuosi toisensa jälkeen. Puutarhatyöt ja luonnon seuraaminen on terapiaa parhaimmillaan. Saatan hankalina päivinä kotiin päästyäni vaihtaa vaatteet ja mennä suoraan pihalle jotain nyppimään ja vähän kuopimaan tai vain kiertämään ja katselemaan. Ei ne huolet sinne kokonaan jää, mutta elämä saa uudenlaista perspektiiviä ja taas jaksaa eteenpäin.

    Monet pitävät tiukan pesäeron puutarhablogin ja muun elämän välillä. Minusta blogissa voi ja saa kertoa muistakin elämän iloista ja suruista, kuin vain kasveihin liittyvistä. Vaikea sitä on itsestään jotain palaa irrottaa ja sulkea pois.

    Toivotan sinulle ja perheellesi aurinkoista ja lämmintä kesää ja jaksamista vaikeuksien keskellä. Jatka bloggaamista, jos vain jaksat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usein tulee lähdettyä savu korvista höyryten ulos, hetken jotain kuoputettua, tuntuu, että kyllä se tästä taas suttaantuu. Olen tuon rajauksen blogissa tehnyt puutarhajuttujen ja muun elämän välillä sen vuoksi, kun murheita on niin paljon. En halua miettiä niitä vielä toiseen tai sadanteen kertaan täälläkin. Pieni hetki päivästä ruusunpunaisten lasien läpi katsottuna on tuntunut paremmalta. Samoilla linjoilla taidan jatkaa. nimim. Pohjalaaset pitää kaiken sisällään :D Kiitos Between kommentista :)

      Poista
  5. Kiitos Eija hienosta blogistasi!Näitä kuvia katselee aina uudestaan ja uudestaan! Talvella kun ei voi tehdä puutarhatöitä niin se on sinun blogi mistä ammennan ideoita ja intoa seuraavaan kesään :) Ei vaan tule aina kommentoitua että blogin pitäminen tuntuisi vastavuoroiselle. Voimia ja jaksamista sinulle, toivottaa Anne.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Anne ja kiva kuulla, jos on löytynyt ideoita :)

    VastaaPoista
  7. Voimia taisteluun sairauksia vastaan! <3 Ei missään nimessä kannata lopettaa bloggaamista, jos siitä vaan on itselle jotain iloa! Eri asia tietenkin, jos se muuttuu itselle pakkopullaksi. Uskon, että blogisi tuo monille lukijoille iloa. Minä ainakin jaksan ihastella niin omia kuin muidenkin kukkakuvia (ja kirjoituksia) vuodesta toiseen. Selaanpa usein kasvikuvastojakin ihan vaan kauniiden kuvien takia. Jokin taika täytynee kukissa ja luonnossa olla, kun ne tuottavat niin suurta mielihyvää. Ihanaa kesää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! Kyllä tästä on ollut ja on iloa monella tapaa. Aurinkoista kesää sinullekin ! Nythän se kesä tuli tännekin, +25 varjossa, vautsi ja hikeä pukkaa. Kasvihuoneessa varsinkin tarkeni :D

      Poista
  8. Hei tulin vierailulle.Valtavan paljon on sulla vastoinkäymisiä. Minun entisellä työkaverilla on fibromyalgia. Ja isäni kuoli keuhkosyöpään. Molemmilla veljelläni on eturauhassyöpä, toisella niistä on myös paha reuma ollut yli neljäkymmentä vuotta lukemattomine leikkauksineen. Sisareni kuoli aivoveritulppaan. Osaan jotenkin samaistua sinuun. Raskasta on joskus elää. Mutta toivoa on aina. Toivottavasti alatte purjehtia myötätuulessa. Tsemppiä ja jaksamista ja puhua pitää jos siltä tuntuu. Mietin hetken että julkaisenko tämän vai en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun vastasit. Arvaa vain montako kertaa minä mietin julkaisenko oman postauksen. Olen oppinut sellaisen tavan, että sairauksista ei voi puhua vieraille. Se on jotenkin hävettävää. Päätin nyt kuitenkin kokeilla kepillä jäätä, mitä tapahtuu, jos sanon ääneen, että "olen ihan tööt sairasteluista". Paljon on sinunkin lähipiiriin kertynyt sairauksia. Tsemppiä sinulle myös. Onneksi meillä on tämä harrastus :)

      Poista
  9. Tsemppiä ja voimia, Eija. Välillä elämää koettelee. Olisi sinulla tuossa omassa sairaudessa ihan tarpeeksi. Toivottavasti hoidot auttavat miestäsi. On taatusti rankkaa. Puutarha on parasta terapiaa. Voimahali!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu ! Se on tämä kevät parasta aikaa ja toisaalta pahinta aikaa. Paljon mukavaa tekemistä, mutta kroppa ei tahdo kestää. Muutamat taimet istutin kasvariin ja kasvimaalle, nyt särkee selkää, jalkoja ja niskaa. Noh muutaman päivän paussi ja taas jaksaa jatkaa. Onneksi tähänkin syöpään on nykyisin paljon hoitoja ja koko ajan tulee lisää. Ne auttaa aina hetken.

      Poista